maanantai 18. joulukuuta 2017

Tänään ostettuja

Kiersimme pari kirpputoria. Saalis:
Sapot:  Barnard: Kuolema kirsikankukkain aikaan, Christie: Särkyneen peilin arvoitus, sekä Christie: Kissa kyyhkyslakassa.  Sapo-lukumme on nyt 299.
Lisäksi: Sariola: Seidan silmä. Tästä on joku repinyt etulehden tiehensä. Kaitpa siinä oli hänen arvokas nimensä. No, Sariolat ovat lukemista varten.
Vielä Salama-sarjaa: Ngaio Marsh: Hansikoitu käsi.
Lisäksi vaimo osti pari levyä ja pari joulupurkkia. Yhteishinta 12.50.

torstai 14. joulukuuta 2017

Topeliusta

162. Topelius Z: MAAMME KIRJA
464 s. Edlund 1897 (1875) (Bäckvall, Cajander) 14.p YK
Teksesta on otettu ainakin 60 painosta. Tallinnasta ostamassani kappaleessa noin puolet tekstistä on fraktuuraa, kaikesta päätellen alkuperäistä, ja loppu on kait uusittua. Meillä on myös 47. painos, ja tekstiä on nopeasti vilkaisten muuteltu ajan tasalle. Kovin uskonnollista on teksti, tietoa on melko paljon, historiapuoli kuvaa lähinnä erilaisia sotahommia. Kaunokirjallista tekstiä edustavat lähinnä muutamat sadut ja tarinat, selostetut otteet Kalevalasta sekä runot, jotka ovat isänmaallisia tai virsitekstejä. Oma.


keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Tampereella, ja kaappi

Kävimme tyttären luona Tampereella. Perusmatka, sisaren luona mennessä ja tullessa kahvilla ja yö hotellissa nimeltä Mango. Tyttären luona kaikki ennallaan, kilpikonna kävi taas haistelemassa sukkiani. Edellisellä reissulla tämä jopa puraisi minua varpaasta.


Kahdella kirpputorilla kävimme, ainoa kirjaostos Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet, joka pääsee fantasiahyllyyn ulkojäsenenä (2000-luvulta).
Kotona matkamme aikana miehet kävivät purkamassa kaapiston ja laittoivat uuden tilalle.


Yllä vanha kaapisto, alla uusi.  Joo joo, vanha oli elävämmän näköinen. Mutta kun liukuovet eivät toimineet jne.


Oikealle lisätään vielä toisenlainen matalampi kaappi. Parin viikon päästä muutetaan loppuihin isompiin kaappeihin ovet. Sitten asunnosta on remontoimatta ainoastaan alakerran vessa. Toistaiseksi se saa jäädä ennalleen.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Luettua

160. Tulimaa Ilmari: LUMOTTU MAA §
147 s. Kirja 1924 YV
Uniseikkailu, joka saa pysyä fantasiahyllyssä. Reino nukahtaa luolaan sisarensa Ainon kera ja siirtyy kallion sisään lumottuun maahan, missä elo on ihanaa, raamattua luetaan ja paholaisia vastaan taistellaan. Kovin on jumalista meno. No, herätään siitä sitten, ja unta oli nähty oikeasta tyttöystävästä, joka ilmestyy paikalle. Oma.



161. Huovinen Pentti: HAMSTERIT §§§§
n. 120 s. Wsoy 1984 10.p AK/YK (Kootut teokset III)
Onhan tämä vaan niin mainio kirja. Ikävä kyllä Esko Salmisen ja Aapo Vilhusen hahmot (Tv-elokuva) estävät oman mielikuvan tekemisen tekstin mukaan. Köyhä Hamsteri toteuttaa talvivarastohaaveensa varakkaan Rurikin kautta. Ja talvi on ihanaa aikaa. (Hah) Oma.

Tähtien ja ättien sijaan siirryn antamaan pykäliä. Niiden määrä erottuu selvemmin.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Kirjoja, vaihteeksi

Kirpputorilta löysin muutaman kirjan.
Sapot:
Symons: Roger Riderin arvoitus; Paretsky: V.I. Warshawski ja surmanloukku; Ferrars: Tutkimuskohteena kuolema.
Sapo-lukumme on nyt 295.
Lisäksi ostin Mauri Sariolan kirjan Susikosken ajojahti, joka minulla on ennestään. Mutta tässä on Sariolan omakätinen signeeraus.  On se, tunnen käsialan.


Jokainen kirja maksoi 20 senttiä. Ei hävytön hinta.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Luettua, todella.

157. Hurtta Boris: OPTIMISTIN OIKOTIE
WHH 195 2017 YK
Boriksen lukupäiväkirja. Uhkailee mokoma, että olisi kaikkien aikojen viimeinen. Toivon mukaan uhkaus ei realisoidu. Syvästi asiantuntevaa analysointia erittäin erilaisilta kirjallisuudenaloilta. Mukana levyasiaa ja matkantekoa. Oma.

158. Engström T. A.: AVARUUSPALLO  &&
159 s. Taikajousi 1969 2.p AV
Takasivulla: "..sekoitus seikkailuhenkeä ja todellista tietoa." Tieto on trump-luokkaa (ei päätä eikä häntää), mutta seikkailuhenkeä löytyy. Avaruuspallolla kuljeskellaan, pohditaan kehnosti aineen saloja ja tavataan älyllisiä fiksuja olentoja. Eipähän sodita, josta tuo toinen täplä. Oma.

159. Zafon Carlos Ruiz: HENKIEN LABYRINTTI  &&&&&
960 s. Otava 2016 (Antero Tiittula) YK/AK
Unohdettujen kirjojen hautausmaa-sarjan komea loppu. Langat solmitaan. Tosin en kunnolla kaikkea edellisistä osista muista, vanha höperö, mutta ei näin paksua kirjaa saa vajaassa viikossa luettua, ellei se tarraa lukijaan kiinni. Neliosaisen sarjan toiseksi paras teos. Ykkönen voitti, tämä on toinen ja kolmas osa kolmas. Kakkososasta en pitänyt ollenkaan, vaikka kahteen kertaan sen luin. Kirjastosta.

Tänään ostettuja

Kiersimme pari kirpputoria. Saalis: Sapot:  Barnard: Kuolema kirsikankukkain aikaan, Christie: Särkyneen peilin arvoitus, sekä Christie: Ki...