sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Iriitti

Lauantain aamuliturgiassa alkoi silmässä tuntua arkuutta. Yöpalveluksessa 23.30 - 03.00 kipu lisääntyi. Tai oikeastaan palvelun lopussa kello oli jo neljä, kesäaikaa. Muutaman tunnin sain jotenkin nukuttua ja aamulla lähdin keskussairaalaan yhteispäivystykseen. Ilmoittautumiseen jonottaminen kesti kymmenen minuuttia. Sitten sairaanhoitaja soitti päivystävälle silmälääkärille kotiin ja tämä lupasi tulla tunnin päästä. Join kanttiinissa kahvit ja kävelin pienen lenkin. Lääkäri tuli juuri sovittuun aikaan ja teki tutkimuksensa. Iriitihän se, selkärankareumasta johtuva. Niitä on minulla parin vuoden välein. Ajoin kotiin ja lähdimme vaimon kanssa apteekista lääkkeet hakemaan. Koko hommaan kului pari tuntia ja lääkitys on  nyt menossa. Ei tässä yksityislääkäreitä onneksi tarvita.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Vipunen

Pari viikkoa sitten kirjoitin, että ikävöin kirjaa Antero Vipunen. Tänään kävimme pääkirjastossa, ja sen ilmaishyllyssä Antero Vipunen odotti minua. Kaikesta huolimatta kallistun sattuman puoleen.


Vipusen alla olevan kirjan ostin kirpputorilta, E. R. Gummeruksen teos Perintö (1942).   G kuuluu kirjanjulkaisijasukuun, suomenruotsalainen mies, joka suurimman osan elämästään vietti Ruotsissa tai Italiassa. Kirjan sisällä hellyttävä lappu:


Luettua



29. Utrio Kaari: VASKILINTU ****
755 s. Tammi 1992
Mainio kuvaus elämästä Euroopassa 1000-luvun alussa. Terhen siirtyy paikasta toiseen, tutustuu erilaisiin elämäntapoihin ja uskontoihin. Ostin aikoinaan vaimolle joululahjaksi näitä Utrion kirjoja. Nyt tämä siirtyy vaimon hyllystä minun fantasiahyllyyni päähenkilön verenseisautus- ja usvannostatustaitojen vuoksi.


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kirjahankintoja

Ostimme kirjoja:
Suomalaista huumoria kolmen vuosisadan ajalta
Ensimmäinen ja toinen sarja  1929
Kolmas ja neljäs sarja     1929
Nämä on toimittanut V. Hämeen-Anttila. Komeat puolinahka-kannet. Hankintapaikka Elävä Kauppa. Hintaa 4 € kappale.
Lisäksi kirjaston vaihtohyllystä (jonne veimme saman verran)
Meri: Ei tule vaivatta vapaus
Murros: Mamsellin hopearuplat 1949
Utrio: Kirstin
Hietamies Laila: Rakkaani tuli vuorilta
Dahl Hjalmar: Kaukolan herrat 1942


Luettua



26. HURTAN KOODEKSI
199 s. Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat 2013
Boriksen 25 taiteilijavuoden kunniaksi julkaistu teos, jossa neljällä herrallakin (myös minulla) on osuutensa. Ikävä kyllä, Boriksen osuus puuttuu. Johtuen tietenkin siitä, että tämä toimitettiin hänelle yllätyksenä. Kiinnostava lukukokemus. Oma tekijänkappale.

27. Tikkanen Pentti H. NAAKIMAKOPPELO *
209 s. Karisto 1976
Sotakirjailijan eräkertomuksia. Yleensä eräkirjailijat kunnioittavat luontoa, Tikkanen ei. Hän ampuu kaikkea mikä liikkuu ja kirjoittaa lisäksi kömpelöä kieltä. Oma tekele.

28. VALAMON KRONIKKA
95.s Valamon luostari 1991
Kuvitettu kaunis teos, joka sisältää vuonna 1910 käsin kirjoitettuun mustakantiseen vihkoseen muistiinpantuja tuokiokuvia munkkien elämästä. Uskovia nämä kertomukset vahvistavat uskossa, muita (lempeästi) hymyilyttävät. Oma kirja, Valamon luostarin julkaisuja 48.




lauantai 23. maaliskuuta 2013

Myyjäisissä

Kuopion ortodoksisen seurakunnan myyjäisissä käymme kaksi kertaa vuodessa. Arpoja aina ostamme ja jotain syötävää, sekä pääsiäisenä virpomavitsoja, .



Pari vuotta sitten voitin arpajaisissa Fiskarsin kirveen. Nyt Pirkko sai yökerholaukun, jolle saattaa olla paljonkin käyttöä? Lisäksi napsahti kahvinsäilytyspurkki, maljakko ja pari patalappua. Maljakko on käsinmaalattu ja todella kaunis. Virpomavitsoilla on ortodokseille toinen merkitys kuin pikkunoidilla (joille emme avaa ovea). Nämä vitsat siunataan tänä iltana vigiliassa kirkossa ja niitä pidetään pääsiäisaika seinällä ikonin takana.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Vuodatus yms.

Vuodatuksesta ei tunnu tulevan sellaista, jota haluan käyttää. Jään siis tähän blogiin. Lisäksi perustin toisen rinnakkaisblogin, johon kerään listani, eli matka- ja kirjallisuuslistat. Sinne pääsee linkistä oikealla. Vanhat Vuodatus-blogin jutut jäävät olemaan ja nekin löytyvät pikalinkistä. Kadonneita kuvia en viitsi ladata uudelleen.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Pulu

Matkoilla jotkin eläimet tulevat tutuiksi, kun pitempään viivymme samassa paikassa. Etenkin kissoja ja koiria nimeämme. Patalavacan matkalla nimesimme lisäksi pulun. Tai paremminkin pulut yhteisnimellä Iso Paska. Kas miksi? Tällä on kansatieteellinen yhteys. Kopistimme leivänmurut aina parvekkeellamme samaan paikkaan, mistä pulut kävivät ne syömässä. Pari kertaa paikalle oli jätetty komea pulunpaska. Vanha pohjalainen kansanperinne kiittää ruokailusta: Suuri kiitos syöjille, iso paska keittäjälle. Siitäpä nimi puluparoille.

Panen vielä kuvan iltakävelyistämme. Osuimme auringonlaskun aikaan yleensä samalle paikalle ja seurasimme auringonlaskun.


torstai 14. maaliskuuta 2013

Luettua



23. Tapio Marko: TERASSI *
193 s. Wsoy 1962
Sain kyllikseni punaisista appelsiininkuorista jo alkuvaiheessa. Kertomuksen ydin, jos sellaista on, jäi minulle epäselväksi. Mainio ympäristö, kaiteeton terassi tyhjän päällä, jää hyödyntämättä. Sääli. Oma kt-kirja. (Hauskaa joulua 1962 Liisalle! toivoo Enna)

24. Zafon Carlos Ruiz: ENKELIPELI **
607 s. Otava 2010 Seven (Tarja Härkönen ja Anu Partanen)
Annoin tälle kirjalle toisen mahdollisuuden. Kaksi vuotta sitten kirjoitin: Älyllisen Tuulen varjon jälkeen tämä sekava väkivaltapläjäys oli suurempi pettymys kuin saatoin sietää. Ei tuohon ole mitään lisättävää. Sairaskertomus tämä kirpputorilta ostettu oma kirja on.
Seuraava osa Taivasten vanki on taas mainio opus.


25. Lassila Maiju: TULITIKKUJA LAINAAMASSA ***
229 s. Otava 1953  8.p (Joka kodin tähtikirjasto)
En ollut ennen lukenut, elokuvan tietenkin nähnyt.  Suurempaa elämänviisautta en kirjasta löytänyt. Aikansa viihdettä. Oma kirja.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Parkour






Luinpa taas lehdestä harrastuksesta nimeltä Parkour. Pienenä Kivijärvellä, Talviaislahden kylässä, mökillämme Riepuniemessä harjoitin ankarasti parkouria. Jääkausi oli Kivijärven rantakalliot rikkonut melkoisiksi lohkareiksi. Menin seisomaan kivikon alkuun ja lähdin juoksemaan hyppimällä kiveltä toiselle. Koko ajan piti katseella hakea seuraavaa jalansijaa. Kertaakaan en loukannut itseäni vaikka niinkin olisi voinut käydä. Juosta piti tietenkin vain silloin, kun äiti ei ollut näkemässä. Näitä louhikoita oli paljonkin järven pohjoispäässä, missä tuo entinen mökkimme sijaitsi. Nykyinen mökki on järven paremminkin eteläpäässä, eikä siellä ole samanlaisia kivikoita. Tokihan ne nykyään jäisivät juoksematta. Kuvassa osa suosituinta juoksupaikkaa.

http://whpietari.blogspot.fi/2012/11/seppala.html  (Tuohon pistin  löytämäni lisäkuvan leivinuunista, liittyy novelliini Kolme koputusta. Ja on ihan oikeasti isäni laatikkokameralla kuvaama Seppälän leivinuuni.)

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Antero Vipunen



Yrjö Karilas laati vuonna 1950 teoksen Antero Vipunen. Minullekin se ostettiin, ja siitä tuli tärkeä kirja. Esimerkiksi opiskelin siitä ensimmäiset esperanton kienen sanani. Nun nia trajno alvenas…  Kirjasta on otettu monia painoksia, ja se on viimeksi ilmestynyt sarjassa Pikku Jättiläinen. Tekstiä ei ole muuteltu, joten esperantosta voi muka kysellä osoitteesta H. Salokannel, Laihia. Tosin Hugo kuoli jo vuonna 1966. Kirjassa on erilaisia tehtäviä, joita ratkoin aikanaan kuulakärkikynällä. Kannetkin irtosivat, ja lopulta heitin kirjan roskiin joskus 70-luvulla. Tyttärelle ostin uuden Pikku Jättiläis-sarjalaisen, ja se on hänellä vieläkin. Muistissani ovat esim. sihteeri Ville Himasen sanaleikit, malliin Itikka kun tapettiin, tuli tahra tapettiin. Minulla ei enää ole tätä kirjaa. Pitäisikö ostaa kirpputorilta? Ikävä tuli.

Metsämökillä 17.10.2017

Ajoimme metsämökille. Joimme termoskahvit keittiön pöydän äärellä. Lastasimme kolme laatikollista klapeja autoon. Märän kesän jäljiltä näytt...