tiistai 17. lokakuuta 2017

Metsämökillä 17.10.2017

Ajoimme metsämökille. Joimme termoskahvit keittiön pöydän äärellä. Lastasimme kolme laatikollista klapeja autoon. Märän kesän jäljiltä näyttää siltä, että melkoinen määrä klapeja mätänee pihalle. Tosin olemme viskoneet omasta mielestämme loppuelämän tarpeen verran liiteriinkin.
Sitten menimme sieneen. Vielä saimme suppilovahveropaikalta noin kolmen sienipiirakan verran sieniä. Löytyipä piispanhiippojakin, jotka jätimme paikoilleen metsään.


Kuvasssa metsämökin rakennukset kuvattuina raiskioksi hakatusta metsästä.
Lopuksi viskoimme vielä jonkin verran klapeja liiteriin ja lähdimme kotiin. Matkalla juttelimme naapurin Sinikka-emännän, Tenhon lesken, kanssa Tiihosten tienhaarassa.


Kotimatkalla on Puutossalmen lossi, jonka kyydissä olen sadat kerrat kulkenut.

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Luettua

131. Outsider: ATOROX, IHMISTEN VALTIAS **
125 s. Mantere 1947 AV/AK
Ensimmäinen Atorox-kirja, gangsterikertomus, jossa Atorox esitellään. Seuraavat viisi Atoroxia muodostavat avaruusodysseian, ja kustantajakin on toinen, Kansankirja. Seuraaviin osiin verrattuna tämä on tylsä. Oma.


Kustantajan vaihdos selittää sen, miksi avaruus-Atoroxeissa ei tästä teoksesta puhuta mitään.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Luettua

129. Pulla Armas J.: LENTÄVÄ LAUTANEN SIEPPASI POJAT **
176 s. Otava 1954 YK
Kuussa ja Marsissa pyöritään, pojat Aimo ja Pekka tekevät lapsellisia kolttosiaan ja Mars on täynnä fiksuja ja julmia muurahaisia. Vaisuhko tarina tämä on Ryhmyn ja Romppaisen tekijältä. Oma.



130. Karumo Veikko: OLENKO MINÄ NYT KUUSSA? ****
163 s. Suomen Kirja 1944 YV
Suorastaan riemukas kirja Metculuksesta ja koira Naxuksesa, jotka lähtevät muinaisesta Rooman valtakunnasta laitteellaan kohti Kuuta. Kuuhun ei päästä, vaan ajallisesti Maassa yhä eteenpäin, kunnes monen pysähdyksen jälkeen viimein ollaan vuodessa 1940. Siitäkin Metculus poistuu ilmaan aluksellaan Naxuksen kanssa, ehkä he nyt ovat jo perillä Kuussa. Oma.


Nämä luetut lihottavat Luettu fantasia-listaa.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Luettua

128. Outsider: ATOROXIN PALUU v. 2948 ***
125 s. Kansankirja 1948 AV
Tässä osassa on mielikuvitusta, todella. Mukana mm. suhteellista aikaa, kuolleista herättämistä, uponnut Atlantis ja merenalainen valtakunta. Lopussa Atorox pakenee Fiina-nimisen robotin kera Suomeen tekemään pikkurobotteja. Valitettavasti ajallisesti seuraavaa teosta ei enää ilmestynyt (Tosin WHH-kirjat Atorox Neptunuksessa ja Atorox Plutossa kertovat robotista lisää). Oma.


Luettua

125. Lindell Unni: YÖSISKO ****
400 s. Wsoy 2006 (Päivi Kivelä) Sapo 441 RM
Sujuva teos, ehkä hieman liikaakin ihmissuhdedraamaa (Pääpoliisi usean naisen loukussa) ja naiseksi pukeutuva murhamies. Sulkeepa poliisi ratkaisevasti erään ovenkin, jotta oikeus (?) toteutuu. Oma.

126. Simenon Georges: MAIGRET JA GANGSTERIT ***
212 s. Otava 2003 (Osmo Mäkeläinen) RM
Perus-Maigret. Amerikasta tulee gangstereita Ranskaan ja Maigret hoitaa osansa eleettömästi. Oma.

127. Hemingway Ernest: KENELLE KELLOT SOIVAT ****
574 s. Tammi 1944 /Tauno Tainio) YK
Täytin tämänkin sivistysaukon. Joskus pienenä muistan lukeneeni kirjasta otteita sieltä täältä. Espanjan sisällissodassa taistellaan, englantilainen vierastaistelija rakastuu rääkättyyn naiseen, valmistelee tuhotyötä ja räjäyttää francolaisten edestä sillan. Paetessaan paikalta hän menehtyy. Teos loppuu ennen kuin sota. Ja kehno loppu sodalla olikin. Oma, isältä peritty romaani, jonka sidosasun korjasin.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Lopun enteitä

Nostimme veneen maalle, peitimme pressulla. Kellarin luukkukin on laudoitettu ja peitetty. Linnunpöntöt on tyhjennetty. Puolukoita on 50 litraa siivottuina kaupunkiin lähdössä. Sauna lämpiää. Sataa. Ankeata. Huomenna kaupunkiin.


Lopuksi mahdollisimman  positiivinen ilmoitus: Inhoan talvea.
Joten tilasimme kahden viikon matkan Kanarialle helmikuun puolivälissä. Suora lento Kuopiosta, paikkana Arguineguin, vähän tavallista hienompi hotelli, kultahääpäivän kunniaksi.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Vene maalle, puolukat ämpäreihin

Siltä varalta, että tämä on tämän vuoden viimeinen rantamökkikäynti, laitamme paikat talvikuntoon. Voi olla, että kerran vielä käymme, mikäli ilmat sallivat.
Kävimme moottoriveneellä kiertämässä saaren.




Sitten kiskoimme veneen maille. Emme enää jaksa kääntää venettä, joten peitimme sen laudoilla ja pressulla. Samoin teimme vuosi sitten, ja vene talvehti hyvässä kunnossa.
Puolukoita olemme keränneet noin 40 litraa, ehkä vähän yli. Riittävät. Ja eilen varasimme Tallinnan matkan. Neljä yötä hotellissa nimeltä Ilmarine. Lähtö 22. 10.
Kaitpa talvi taas tulee.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Luettua, rantamökillä

122. Rautapalo-Rapp T(auno): MUSTAN KUUNARIN HARHARETKET **
127 s. Kansankirja 1947 Poikien sininen sarja 17 RM
Eteläiseltä jäämereltä löytyy vulkaaninen alue, tuntematon saari. Hirmuliskojakin sieltä löytyy, ja apinaihmisiä. Kummasti päähenkilön tuttavia putkahtelee maailmalla esiin mistä sattuu, ja ah niin puhdasta lempeä toki on mukana tässä lastenkirjassa. Oma.



123. Cheyney Peter: VISKI TEKEE VALLATTOMAKSI **
282 s. Gummerus 1961 (1940) (Arto Tuovinen) Salama 94 RM
Nuorena kävin mielelläni elokuvissa Eddie Constantinea Lemmy Cautionina katsomassa. Tässä kirjassa ei Lemmyä näy, mutta tyyli on sama. Lemmy-kirjat ovat preesensissä, tämä onneksi ei. Peruskamaa. Oma.

124. Kågerman Elisabet: MATKA OMALLA VASTUULLA ***
229 s. Gummerus 1962 (Elsemaj Hurmerinta) Salama 106 RM
Teksti muistuttaa Maria Langin alkupään tuotantoa nimiluetteloineen. Loppuselvitys hieman töksähtää, liekö hieman rotuoppiakin seassa. Kyllä nykyajan isyystutkimus on helppoa. Oma.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Rantamökillä, puolukanpoimintaa

Tähän mennessä on poimittuina noin 30 litraa, siivottuina. Puolukka-aika alkaa olla ohi, paljon on jo pahaksi menneitä marjoja. Loppuviikosta menemme hakemaan kallioilta lisää, nyt muutaman lähipäivän kuulemma sataa. (Märät puolukat levitämme yöksi lakanalle kuivumaan. Hyvin pelaa konsti. Kuvassa kaksi ämpärillistä.)


Verkotkin heitimme. Saalistakin tuli.


Pakastimme veijarit. Ehkä saamme vielä lisää, kunhan viikko etenee.

Panen vielä mökistäkin kuvan. Syksy saapuu ja mieli mataloituu.


perjantai 29. syyskuuta 2017

Luettua, scifipuolelta.

121. Lumiala Veli: ATOMINSÄRKIJÄ
359 s. Karisto 1947 RM/YK
Erittäin laaja ja sotkuinenkin teos, osaksi tieteiskirjallisuutta, osaksi ihmissuhdedraamaa. Joskus mieleen tulee rakkausromaani, joskus Jobin kirja, joskus AH:n Taisteluni. Matti Verto menettää nuoruudenrakastettunsa toiselle, sotii Talvisodassa, haavoittuu, menee sairaanhoitajansa kanssa naimisiin, hoitaja kuolee junapommituksessa, Matti lähtee Saksaan atomituhoasetta Aatulle suunnittelemaan, onnistuu kuolemansädekokeessaan, tuhoaa tulokset, pakenee ja kuolee pakomatkalla hukuttautumalla. Sujuva teos, jota en osaa pisteyttää. Oma.

 

Vanhus on jotain mieltä, osa 3

Olen katsellut Areenasta muutaman ensimmäisen osan vuoden 1999 Raid-sarjaa. Onpa minun mieleistäni katsottavaa. Sorjosen katsominen jäi kesken. Missä vika?

1. Olen tullut vanhaksi.
2. Raidissa on mielikuvitusta, Sorjonen tuntuu Stora Enson vuosikertomukselta.
3. Raidissa on hiljaista huumoria. Sorjonen on tosikko viimeisen päälle.

Sorjosen tilalle voi sijoittaa minkä tahansa kotimaisen vastaavan ohjelman. Ja viihdeohjelmien möykkähuumoria en enää yritäkään ruveta katsomaan. Eivät naurata vaan vituttavat.

Ehkä tuo kohta 1) on totuus asiassa. Olkoon, jos on.

torstai 28. syyskuuta 2017

Metsämökki, klapipuut ja sienet

Kävimme metsämökillä. Joimme termoskahvit, sitten keräsimme autoon laatikoihin klapit, jotka seuraavalla rantamökkimatkalla (eli alk. ensi lauantaina) viemme Venehuoneelle.
Koska metsät on ympäriltä hakattu, emme uskoneet sieniä löytävämme, mutta kas ihmettä - suppilovahveropaikkamme oli säästynyt aivan aukkohakkuun vierellä miltei entisellään. Pari litraa keräsimme sieniä. Paras aikahan on vasta myöhemmin, ehkä käymme toistekin paikalla.



Ruskaa pukkaa metsämökin pihaan.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Luettua

119. Arjatsalo Arvi: AVARUUDEN KULKURI ***
111 s. Otava 1983 YV
Tämä lastenkirjapa oli ihan oikeaa tieteiskirjallisuutta. Vuonna 1972 Pioneer 10 laukaisiin avaruuteen, mukanaan kullattu laatta, joka kertoo ihmiskunnasta. Nyt kirjassa saapuu vastauksena pienoisluotain päähenkilölasten radioamatöörikutsun innoittamana kotinurkan taakse. Mitä viestissä kerrotaan, sitä ei vielä saada selville. Oma.

120. Stout Rex: YLI KUOLLEEN RUUMIINI ****
293 s. Wsoy 1992 (1939) (Eila Pennanen) Sapo 362 YK
Nero sotkeentui pienenä politiikkaan ja otti Jugoslaviassa itselleen ottotyttären. Nyt tämä tytär joutuu lännessä liriin ja Wolfen pitää selvittää sotkut. Muistaakseni ottotyttärestä kerrotaan BookStudion julkaisemassa kehnossa Wolfe-teoksessa. Oma.


Avaruuden kulkuri on liitetty blogin kohtaan WHH211/Luettu fantasia. Tämä on 134:s teos listassa.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Herroja

Herralauma kävi rantamökillä viime viikonlopun, kukaan ei kuollut eikä haavoittunut, eikä mitään mennyt rikki. Silti oli mukavaa. Kuvia ei vielä ole.
Olen nyt sisaren tavaroita siirtelemässä, huomenna palaan Kuopioon ja ja palaamme vaimon kanssa rantamökille melkein heti, puolukankeruuseen.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Luettua - Suomalaisen lentäjän tarina

118. Rannanpää Kari: SUOMALAISEN LENTÄJÄN TARINA **
220 s. Kirja 1918 YV
Insinööri Kajava rustaa lentokoneen, joka modernisti käy sähkövirralla. Mainiota akkuainetta hän myös kehittää. Siinäpä nykyautoille hyvä keksintö. Lentoon lähdetään, maapalloa kierrellään. Päähenkilökertoja Eero rakastuu imelästi Ernaan. Sotahommiin siinä sivumennen joudutaan, ammuskellaan, konekin kaapataan ja erilleen joudutaan. Lentokone tuhoutuu, mutta aikansa hiihdeltyään päähenkilö tapaa takaatulen edestä rakkaimpansa ja sormukset pujotellaan sormiin. Oma.



sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Luettua - Atorox Merkuriuksessa

117. Outsider: ATOROX MERKURIUKSESSA ***
132 s. Kansankirja 1948 AV
Matka on jatkunut Merkuriukseen, alkupuoli teoksesta kuvaa planeetan tilannetta, loppupuolella heittäydytään sodankäyntiin raskaimman mukaan. Tässäpä scifielokuville haaste: Robottien kapina on siis nähty jo vuoden 1948 Atoroxissa. Lopuksi päähenkilöt onnistuvat pakenemaan sodan keskeltä, kas, Atorox siellä kuskipenkillä istuu, vaikka hänen pitäisi johtaa robottikapinaa. Selvitys lienee seuraavassa osassa teossarjaa. Oma.


lauantai 16. syyskuuta 2017

Taidetta koteihin - eli kotiin Jyväskylästä

Kävin sisarta auttamassa muuttohommissa. Vein television uuteen asuntoon ja asensin sen näkymään. Lisäksi hankittiin sisarelle uusi puhelin, vaikka sekin kuulemma on hänelle liian monimutkainen. Pitäisiköhän hankkia hänelle lankapuhelin.
Enon vanha huusholli on näin ollen tyhjenemässä. Sain sieltä taulun, ripustinpa sen jo meillä seinällekin. Vanhan kunnon ajan maisemataulu kuhilaineen kaikkineen. Vanhusystävällinen. (Sisar sai taulun joka kuvaa 1940-luvun Saarijärveä. Rauhaisa sekin on.)


Tässä kuhilastaulu.


Vasemmalla Ahlkvistin jokitaulu, oikealla Vuolaksen meritaulu. Tämän uuden tekijästä minulla ei ole tietoa. Se on ensimmäinen taulu, jonka enoni osti ensimmäiseen asuntoonsa, jonka hän kirvesmiehenä itse teki Helsingin Niittylään. Epäilen 1930-lukua, ennen sotia siis.


Tässä signeeraus. Aimola? Asmola?  En löydä googlella.

Kun olin Jyväskylässä, vaimo osti muutaman Sapon Kuopion kirjaston poistomyynnistä:
Lindell: Yösisko  ja Paretsky: Muistin ansassa. Sapo-lukumme on nyt 290.

Aikaisempi selvitys kotimme tauluista tässä  ja täällä.

perjantai 15. syyskuuta 2017

Luettua

115. Pelttari Tuula: ANUBA - JUMALTEN TYTÄR **
158 s. UKK 1981 RM
Hieman kömpelötekstinen kertomus Anubis-jumalan ns. tyttärestä, ja ennen kaikkea tämän tyttärestä, jolla on ennennäkemisen taito. Ihan rehellistä fantasiaa tämä on. Oma.

116. Koivukoski Tauno: PALUU ALKUUN ****
239 s. Suomen Kirja 1946 JKL
Maapallo kulkeutuu myrkylliseen pilveen, joka tappaa kaikki ihmiset. Muutama jää eloon eristettyyn pommisuojaan. Alkaa uuden etsintä ihmisettömällä planeetalla. Lopulta vain kaksi - Am ja Eeva - on jäljellä. Heistä alkanee uusi ihmissuku. Lähimetsässä pyöriskelee puoligorilla Kor, joka auttanee jatkossa, ettei ihan sukurutsaksi mene. Raportinomainen teos, joka pysyy mukavasti koossa. Oma.


maanantai 11. syyskuuta 2017

Viimeistä päivää rantamökillä

Huomenna lähdemme kaupunkiin, sitten menen Jyväskylään auttamaan sisarta muuttohommissa. Ja viikon päästä tulen takaisin rantamökille valmistautumaan herrasyksytapaamiseen.
Tänään keräsimme jonkin verran karva- ja kangasrouskuja. Sitten menimme kalliolle katsomaan marjatilannetta. Poimimme noin kymmenen litraa puolukoita, saavat vielä kypsyä ennen suurempaa keruutapahtumaa.



Viikonlopun satoi, tänään on ollut hieno päivä.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Luettua, edelleen rantamökillä

112. Tsernjonok Mihail: TAPPION UHALLA ***
286 s. Wsoy 1990 (Marja Koskinen) Sapo 342 RM
Venäläinen, ja venäläisen oloinen, dekkari. Nimien kanssa oli hankaluuksia, nimiluetteloa alkuun kaipaisi. Ikoneilla ja kirjoilla keinotellaan, votkaa juodaan. Tuleepa siinä joku murhatuksikin. Mahorkanhajuista tekstiä jota oli kiintoisa lukea. Oma.

113. Vargas Fred: HYISIÄ AIKOJA **
480 s. Gummerus 2016 (Marja Luoma) RM
Erittäin sujuvasti kirjoitettu teos, myös hienosti käännetty. Mutta eihän tässä mitään järkeä ole, synopsis olisi pitänyt rutistaa roskiin ja laatia uusi. Ihmisiä syödään, Ranskan vallankumousta jäljitellään, muutamia murhataan. Epäuskottavuuden huippuja tämä tekele on. Kirjastosta.

114. Penttilä Simo: KUOLEMA KAUNEUDESSA ***
265 . Otava 1960 RM
Helsingissä yksityisetsivä, varatuomari Lehikko, suorittaa älyllisiä sankaritekoja rikosten selvittelyssä. Tupakkia sytytellään joka sivulla, ja homoivaakin pilkahtaa loppurutinoissa. Eikä teoksen nimellä ole mitään tekemistä tekstin kanssa. Oma.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Marinaa taas

Hyvä, että Timo Soini lähti persuista. Nyt voi huoletta sanoa, että Suomessa on rasistinen fasistipuolue.

Kirjahylly ja kirjoja Saarijärveltä

Kävimme Saarijärvellä. Äijäsen kahvien jälkeen menimme kierrätyskeskukseen, mistä löysimme rantamökille soveliaan kirjahyllyn. Sen sai palasiksi, joten se mahtui autoon.
Kiersimme kaikki mahdolliset kirpputorit, yhteen pääsimme jopa kiertotietä, vaikka se on auki vain lauantaisin.
Saalis:
Sapo: Stout: Yli kuolleen ruumiini  (50 c sopiva hinta melko tyyriistä teoksesta)
Salamat:  Cheyney: Viski tekee vallattomaksi, Gardner: Tyttö Pelikasinolla, Kägerman: Matka omalla vastuulla ja Chase: Raha on valttia.
Muuta: Penttilä: Kuolema kauneudessa, Penttilä: Gilan hirviö, Nesboe: Verta lumella I, King: Mallioppilas, King: Cujo
Fantasiahyllyyn:  Pelttari: Anuban tytär, Avain-novelleja 1900-luvulta (Maarit Verrosen novelli Kivenhalaaja)
Kaikki kirjat maksooivat puoli euroa/kpl.  Lisäksi vaimo osti kolme dvd-elokuvaa.
Ruokakaupassa käynnin jälkeen palasimme kotiin.




torstai 7. syyskuuta 2017

Kuutamokuvia

  Syyskuun kuutamoita olen kuvannut kymmenet vuodet. Tässä tämän syksyn satoa. Ylemmässä kuu on hiukan vajaa, alemmassa täysi.



Muutaman kirkkaan päivän jälkeen sapuivat pilvet repimään kuun riekaleiksi.
Yöksi oli luvattu revontulia. En tiedä, oliko pilviä ja oliko revontulia. Menin hyvissä ajoin nukkumaan.

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Kettu ja pieneläimet

Aamulla hakiessani autolla Hesarin postilaatikosta, kettu livahti auton edestä. Oli vasta kolmas kettu, jonka eläissäni vapaana näin. Edellinen oli Tallinnan Metsähautausmaalla, sitä edellinen Tammisaaren lähimetsissä.
Samalla aloin ajatella tätä kesää. Itikoita ei ole ollut juuri nimeksikään. Ei ensimmäistäkään paarmaa eikä ampiaista. Vain muutama sudenkorento. Huonosti perhosia. Liekö hirvikärpästilanne samanmoinen? Vielä ainakaan ei ole yhtään niskaan iskenyt. Eikä mökin pihassa ole pyörinyt oravia eikä jäniksiäkään. Tosin joku käy kompostin mylläämässä öisin. Pienempi kuin karhu, mutta isompi kuin myyrä. Yksi pihakantokin on kaiveltu. Mäyränkaivuja ei ole näkynyt. Jospa sama kettu hommissa.
Taidan kuolla karhua metsässä näkemättä. Ovat niin tarkkoja, että pysyvät poissa silmistä. Enkä suttakaan ole nähnyt. Ja silti olen koko elämäni metsissä pyörinyt, tietenkin nyt vanhuksena vähemmän. Kettu, mäyrä, jänis, orava, mäyrä, hirvi, poro, metsäkauris, siili, saukko, lumikko, kärppä, majava, piisami, sopuli,  erilaisia myyriä, hiiriä ja lepakkoja, liito-orava...  ainakin nämä olen isommista maaeläimistä luonnossa nähnyt. Varmaan lista pitempi on.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Viitasaarella

Näin maanantain kunniaksi sekä housukaupan tehtaanmyymälä että Kellari-kirpputori olivat kiinni. Eipä mitään. Kahvit joimme torin laitamalla, leipomon kahvilan löysimme vasta jälkikäteen. No, hyvä pulla oli, vaikkakin kahvi oli laihahkoa.
Kirpputorilta Jessen Mesta löysimme tarvittavaa taloustavaraa ja ennen kaikkea jonkin aikaa etsimäni kirjan Chin Ping Mei,  3.p 1955.
Kuten tavallista kävimme kirkot katsomassa ja kuvaamassa. Kummassakaan emme ole koskaan olleet sisällä.


Ekumenia näkyy pelaavan, molemmat kirkot ovat samalla tontilla. Ev. lut. on isompi, ort. tietenkin miellyttää enemmän mieltä ja silmää. Tosin olen ehdottomasti ekumenian kannalla.
Sankarihaudoilla taas piti ihmetellä, miksi nuoria miehiä pitää teurastaa mäillä ja metsissä. Ihmisusko ei taaskaan vahvistunut.
Lopuksi söimme ABC-asemalla peruslounaan, kävimme ruokakaupoissa ja ajoimme takaisin mökille.

Rantamökillä, kuuta ja sumua

Pari kuvaa. Kännykkäkameralla näitä otan, oikeat kamerat jäävät käyttämättä, nytkin ovat kaupungissa. Lisäksi opettelin käyttämään Dropboksia, kun muut yhteydet eivät pelaa.



Molemmat kuvat on otettu laiturilta samaan suuntaan. Ylempi illalla, alempi aamulla. Klikkaamalla näkyvät paremmin.
Tänään on Viitasaari-päivä.

lauantai 2. syyskuuta 2017

Luettua

109. Miettinen Helena: PYHÄ NEITSYYS **
223 s. Art House 1990 YK
Enpä muista ennen lukeneeni kirjaa, joka huononee tasaisesti loppuaan kohden. Tämä fantasialuokkaan sijoitettu teos alkaa erilaisena ja vaikuttavana, kielellisesti taitavana, ja siirtyy vähitellen tavanomaiseen typerään nuorisokohellukseen. Viina ja huumeet ovat lopun pääosassa. Pyh. Oma.

110. Christie Agatha: VÄÄRÄN VÄNKYRÄ TALO ****
236 s. Wsoy 1977 (Juhani Jaskari) Sapo 212 RM
Teos ilman tunnettuja päähenkilöhahmoja. Pari murhaa tehdään talossa, suku on paikalla ja epäiltynä, ratkaisu ei ole se kaikkein ilmeisin. Harvoin muistan uneni, nyt lukemisen puolivälissä näin unen, jossa minäkertoja oli murhaaja. Onneksi näin väärin. Oma.

111. Simenon Georges: YSTÄVÄNI MAIGRET ***
235 s. Otava 1984 3.p (Sinikka Kallio) RM
Päättelemällä Maigret ratkaisun hakee, eikä silmittömällä räiskimisellä. Tosin roistoa voi vähän hujauttaakin, jos sikseen tulee. Rättisitikan mallinen kirja, ja oma.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Rantamökillä 30.8 - 10(?).9

Ajomatkalla Kuopiosta satoi koko ajan. Perillä sade sopivasti lakkasi, joten saimme tavarat kannettua sisälle ja klapit liiteriin.
Tulokahvit juotiin terassilla.


Sitten kävelimme metsään tarkistamaan marjatilannetta. Vadelmia näyttäisi tulevan. Mustikka-aika on ohi, puolukat punertavat. Muutaman sienen - herkkutatteja, kantarelleja ja kehnäsieniä - keräsin huomista ruokaa varten.




Tarkoitus on viipyä rantamökillä ensi viikko kokonaan ja osa seuraavaakin.

maanantai 28. elokuuta 2017

Muutama kirja

Konttiin veimme vaatteita ja ostimme samalla kahdella eurolla kolme kirjaa:
Christie: Väärän vänkyrä talo  Sapo 212
Simenon: Maigret ja gangsterit
Näkki: Hepoa Tallinnaan
Jälkimmäinen ei ole huumekirja vaan STT:n Tallinnan-kirjeenvaihtajan muistelmat. Tiedä häntä, onko siinä hepoa.
Sapo-lukumme on nyt 286.

Ylihuomenna siirrymme rantamökille vadelmankeruuseen (vaimo).

Päivitys 29.8: Ostin kirpputorilta kaupungissa käydessämme Sapon: Tŝernjonok: Tappion uhalla (342). Sapo-luku on siis 287.

perjantai 25. elokuuta 2017

Sähkötekstiesperantoa

Ovat pistäneet, toki minun luvallani, minun tekstejäni esperantoksi sähkölevitykseen.
Mukana ovat toistaiseksi Tombnokto=Hautayö,  WHH91, ja Azorien hopeaa=La trezoro de la Grandaj Insuloj,  WHH90.
((LINKKI))
Azoreista en käännöksessä puhu, etten suututtaisi kaikkia lukemattomia azorilaisia, jotka tietenkin lukevat tekstin. Siksi nimikin on käännettynä Suurten Saarten aarre.

maanantai 21. elokuuta 2017

Luettua

 
107. Gosling Paula: RUUMIS PARATIISISSA ***
324 s. Wsoy 1995 (Paula Herranen) Sapo 390 RM
Lopussa ote herpaantuu, siihen asti mainiota tekstiä. Tai sitten minä herpaannuin? Kiintoisa pienyhteisö, joka ulospäin näyttää Paratiisilta, mutta loppujen lopuksi on aivan muuta. Oma.

108. Rauanheimo Yrjö: JÄÄTYNYT MIES *
104 s. Otava 1948 Poikien seikkailukirjasto 111 YV (Kuvitus Poika Vesanto)
Teoksen mukaan tehty kuunnelma uusittiin radiossa jokin aika sitten. En kuunnellut. Teos on lähinnä suppea idea miehestä, joka löydetään jäävuoreen jäätyneenä pohjoisella merellä jostain Huippuvuorten seutuvilta. Hänet sulatetaan henkiin ja hän muistaa löytäneensä kultasuonen ennen koomaan vaipumistaan. Kultaa lähdetään hakemaan, löydetään, lastataan laiva täyteen. Mies jää omasta halustaan jäätikölle, myrsky upottaa laivan ja Jäätynyt Mies taitaa jäätyä uudelleen. Oma.


Pyrin lukemaan mahdollisimman useita omistamiani suomalaisia scifi-fantasiakirjoja viime vuosituhannelta. Tarkemmin oikealla ylhäällä kohdassa WHH211 Luettu fantasia.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Rantamökillä 10-20.2017

Päätarkoituksena oli mustikankeruu. Ja eikö vain vaimo saanut ämpärillisen mustikoita kerättyä. Ei minusta enää ole mustikkametsään.
Lisäksi poimimme tien varrelta kantarelleja. Esikäsiteltyinä niistä tuli kuusi pakastepussillista valmista tavaraa.


Kannonkoskella kävellessämme kiersimme ennen kävelettömiä teitä ja löysimme mm. tämän hauskan pihan:


Eikä tuossa koko piha ole, ITE-taidetta oli monella kulmalla.

Tie vei myös yli rautatiesillan. Rata rakennettiin aikanaan hätäaputöinä, ja jonkin aikaa sitä pitkin kulki lättähattujuna. Muutaman kerran olin kyydissä, menimme Jyväskylästä Kutemaisen asemalle, josta siirryimme taksilla Riepuniemeen. Nykyään radalla kulkee vain silloin tällöin  puutavarankuljetusjuna. Erään sellaisen alle onnistui koulutaksi ajamaan ja kolme oppilasta kuoli. Muistan tämän aina, kun vanhemmat vaativat petovaaran takia lapsilleen koulukyytiä. Pedot eivät ole ainakaan sataan vuoteen tappaneet yhtään koululaista. Koulukyydit ovat.



 Ja olohuonehan pantiin uuteen uskoon kun makuuhetekani teki lakon. Muuten, samassa hetekassa makasin 1966 keväällä, kun pääsin sairaalasta kotihoitoon Helsinkiin kolarin jäljiltä (jota en itse ajanut). Siirsimme pehmustetun sohvan minulle vuoteeksi, ja tilalle nostimme pienemmän ja pehmustamattoman istuimen (jossa ei pysty nukkumaan).


Tänään ajoimme kotiin Keiteleen sillanpielen kahvion (laiha kahvi) kautta. Pian pitää palata rannalle, sillä vadelmat kypsyvät kovaa kyytiä.

perjantai 18. elokuuta 2017

Rantamökillä luettua

104. Sariola Mauri: KUTSUKAA RIKOSTARKASTAJA SUSIKOSKI! ***
150 s. Viihdeviikarit 1981 RM
Aivan kelvollinen Susikoski-kertomus. Toki murhan olisi voinut suorittaa helpomminkin, tehokkaammin ja loogisemmin, kuin virittämällä oviansan haulikkoineen ja uistinnaruineen. Mutta suotakoon juonenpunonta Sariolalle, kun tuloksena on viihdyttävää viihdettä. Oma.

105. Quentin Patrick: KALMAN LAULU ****
263 s. Gummerus 1948 (Olli Nuorto) RM
Webb ja Wheeler kirjoittivat yhdessä tämän QP:n nimiin merkityn teoksen. Tosin heidän nimimerkkinsä alkuperäiskirjassa on Jonathan Stagge. Ihan mukavasti homma pysyy koossa, ja vaikka uskottava tämä juoni ei ole, on siinä tietty logiikkansa. Viihdekirjallisuutta todella, näitä tarvitaan. Oma.

106. Lie Jonas: RUTLAND ****
241 s. Wsoy 1917 (Martti Raitio) RM
Rutland on laiva, joka purjehtii Pohjanmerellä, etupäässä Norjan kaupunkien väleillä. Neitsy Een (sic) tulee laivalle, matkustaa myrskyssä ja menee laivuri Kristensenin kanssa naimisiin. Pojankin saavat. Meri velloo ja ihmissuhteet mutkailevat. Kun laiva lopulta uppoaa, asiat ovat selvinneet, yksi avio solmittu lisää ja naineesta pojasta on tullut laivanvarustaja. Elämää täynnä oleva teos, jossa ei höpötellä turhia. Oma, erittäin kauniisti jälkisidottu teos.

tiistai 15. elokuuta 2017

Saarijärvellä, ja muutoksia rantamökillä

Unohdin hömelö kaikenlaisia tarvikkeita kaupunkiin, ja siksi en voi kuvia lisätä tekstiin.
Etupäässä olen potenut täällä kesäflunssaa, mikä ei ole hauska tila. Vaimo on poiminut mustikoita ja minä olen yskinyt. Nyt olo alkaa helpottaa.
Kävimme tänään Saarijärvellä. Sänkynäni käyttämä heteka hajosi lopullisesti ja minun piti vaihtaa vuoteekseni sohva. Sohvan paikalle siirsimme pehmustamattoman sohvan toiselta seinustalta, ja sohvapöydän ympärille laitoimme kaksi nojatuolia. Toista niistä olin käyttänyt yöpöytänäni. Niinpä lähdimme hakemaan kierrätyskeskuksesta minulle yöpöytää. Oikein oivallinen löytyikin.
Kierrätyskeskuksesta löysin myös puuttuvan Sariolan, Kutsukaa rikostarkastaja Susikoski!, kokoelmaani. Saimme sen ilmaiseksi kaupantekijäisenä. Teoksen antikvaariarvo ylittää yöpöydän hinnan. Sarioloita on nyt hyllyssä 66.
Vielä ostimme Tokmannilta uuden kahvinkeittimen, vanhaa inhosin silmittömästi. Sitä oli hankala käyttää, eikä kannusta edes onnistunut kaatamaan kahvia kuppiin ilman, että osa oli pöydällä.
Ruokailimme, kuten tavallista Saarijärvellä, Vanhassa Pappilassa. Mainiota evästä tunnelmallisessa ympäristössä.

maanantai 14. elokuuta 2017

Luettua, etupäässä rantamökillä

100. Outsider: ATOROX VENUKSESSA ***
122 s. Kansankirja 1947 YV
Eihän näissä Atoroxeissa fysiikka pidä alkuaan paikkaansa, eikä loogisuudesta ole tietoakaan, mutta eivätpä ainakaan eri planeettojen ihmiset puhu kaikki englantia. Kaikenlaista tapahtuu ja matka jatkuu Merkuriukseen. Oma.

101. Remes Ilkka: IKIYÖ **
479 s. SSKK 2003 RM
Juttu Hesarissa innosti minut tätmän lukemaan. Ei pidä uskoa kaikkea lukemaansa. Sujuvasti kirjoitettua teksti on, tärkeitäkin asioita mainitaan eikä logiikkakaan pahemmin petä. Mutta kirjallista arvoa ei ole minkäänlaista. Luinpahan läpi. Oma.

102. Pelttari Tuula: SUSIEN AIKA ***
235 s. Tammi 1984 RM
Sentimentaalinen, lapsellinen, lukijaa kosiskeleva ja naurettava teos. Mutta kas, eikö vain ollut vanhukselle viihdyttävä lukukokemus. Fantasiahyllyssä saa pysyä, on jämeriä, tapahtumia ohjailevia susihukkia nurkissa pyörimässä. Oma.

103. Kukkonen Jussi: TUOMIOVUOREN VARJOSSA ****
244 s. Pohjola 1955 RM
Ihastuttava historiallinen melodraama muinaisesta Suomesta. On orjia (Suomessa?), talolaisia, paha äitipuoli, naimisiin pakottamista, pettämistä, syntistä seksiä, kuolemantuomio ja pelastus. Ja lopuksi nuoret pakenevat kauas korpeen kiltin orjamamman kanssa. Tulion olisi pitänyt filmata tämä. (Leminen filmasi Kukkosen kirjan Ratavartijan kaunis Inkeri, senkin olen lukenut) Oma.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Luettua

97. Metropoliitta Panteleimon: MURHA KIRJAPIIRISSÄ ***
181 s. Myllylahti 2016 YK
Pantsun kirjoista tulee mieleen Maria Lang. Alussa on henkilöluettelo ja toiminta on kevyttä luokkaa. Sivuilla 145-151 on kouluelämään liittyvä saarna, joka olisi pitänyt asiaan kuulumattomana jättää pois. Pisteytyksessä on piispalisä. Kirjastosta.

98. Ahonen Erkki: SYVÄ MATKA
160 s. Gummerus 1976 YV/YK
Takakannen mukaan ollaan avaruusmatkalla. No, käsitin, että matka tehdään mielen syvyyksiin, mahdollisesti ei liikuta minnekään. Mitään helppoa tajuttavaa teksi ei ole. En osaa pisteyttää, kaitpa tajuamismatkani on kesken. Oma.

99. Taibo II Paco Ignacio: HELPPO JUTTU **
287 s. Wsoy 1993 (Erkki Kirjalainen) Sapo 372 YK
Tietenkin mukava lukea muutakin kuin englannista käännettyä kirjallisuutta. Ei tämä kyllä minulle herkku ollut. Salapoliisi selvittää kolmea mitäänsanomatonta juttua, kirja on kirjoitettu 1976 ja asenteet sen mukaiset homokammosta lähtien. Oma.

*****************

Huomenaamulla lähdemme noin viikoksi rantamökille. Mustikat ovat (vaimolla) mielessä.

perjantai 4. elokuuta 2017

Metsämökillä puuhommissa

Ajoimme metsämökille. Pihaan oli joltisenkin vaikea ajaa. Ehkä pihanurmi ei ollut aivan hoidetuimmillaan.  (Kuvaa näpäyttämällä näkymä paranee)


Heittelimme navetan seinustalta puita liiteriin. Tunnin työ tuotti edes jonkinlaisen kasan liiterin nurkkaan. Homma jatkuu, joka käynnillä pitää klapeja suojaan viskoa. Lisäksi otimme neljä laatikollista puita rantamökille vietäviksi.
Juotuamme rapuilla termospullokahvit menimme kirjahyllyjä läpi. Löytyihän sieltä vielä kaupunkiin, rantamökille, herroille tai sisarelle vietävää romaanitaidetta. Muutama sata teosta jäi vielä odottamaan jatkokäsittelyä.


Onnistuin löytämään reitin pihalta tielle kasvillisuuden lävitse. Ajoimme kotiin ruokailemaan.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Luettua

94. Penttilä Simo: UNIKUKKIA VAINAJILLE **
275 s. Otava 1961 RM
Monimutkainen juoni, epälooginen ratkaisukuvio ja vähemmän miellyttäviä henkilöitä. Ei ollut minun mieleeni tämä kirja. Oma.

95. Curwood James Oliver: KAPTEENI PLUMIN ROHKEUS *
219 s. Wsoy 1959 3.p (Suomennos) Riksi 78 RM
Curwoodilla on jotain pahasti hampaankolossa mormoneita vastaan. Kapteeni Plum osuu saarelle, jossa rakastuu ah niin ihanasti naiseen, josta on tulossa mormonipomon seitsemäs vaimo. Lopuksi kapu onnistuu laivamiehistönsä ja USA:n merivoimien avulla nujertamaan roistomormonit ja Marion-neito vaipuu nyyhkien Plumin käsivarsille. Oma.

96 Eräs Antti (Pesonen Leo): TÄYTTYVIEN TOIVEIDEN VALTAKUNTA **
135 s. Pellervo 1949 YV
Tri Kaikukallio kuolee ja pääsee Taivasvaltakuntaan, jossa kaikki hänen toiveensa toteutetaan. Toivoopa takaisinpääsyä elävien maailmaan, ja pääsee. Pian Taivasvaltakunta miehittää Maapallon suorittaakseen yleisen aseistariisunnan. Lopuksi päätaivastelija Taisto toteaa, ettei ihmiskuntaa pelasta mikään, ja vetää joukkonsa pois maallisesta. Oma.


lauantai 29. heinäkuuta 2017

Luettua, rantamökillä

91. Innes Hammons: KIROTTU SAARI ***
307 s. Tammi 1981 RM
Hollandin suvun synkkään historiaan sekaantuu hra Slingsby, sekaantuupa nti Hollandiinkin. Laivoilla kuljetaan, alkuasukaskapinassa keikutaan mukana ja postimerkkejä saadaan ja huutokaupataan. Heiluupa kaiken yllä kirouskin. Ja kuolema. Oma.

92. Krauss Lawrence M.: UNIVERSUMI TYHJYYDESTÄ *****
254 s. Basam 2013 RM
Tyhjyydessä tapahtuu kvanttifluktuaatiota. Siitäpä pullahtaa maailmankaikkeus. Tätä minä olen aina sanonut, pienestä pitäen. (Pienenä kuvittelin, että tyhjyys liikkuu, ja kun se saavuttaa valon nopeuden, maailma materialisoituu) Kovasti (ja loogisesti) on ajateltu. Kirjastosta.

93. Hurtta Boris: TALO MÖRÖVUOREN JUURELLA
275 s. Kuoriaiskirjat 2017 RM
Yhdeksän mainiota novellia, etupäässä koottu vanhoista lehdistä ja (herra)julkaisuista, joista vain pari tuntui tutulta. Kirjat ja antikvariaatit ovat tärkeässä osassa. Kauhukin kummittelee mukana. Shimon esipuhe. Oma, tekijän omistuskirjoituksella rantamökillä saatu teos.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Rantamökkielämää

Rantamökille tulimme 27.7, sisaren haimme tullessa Jyväskylästä mukaan. Tänään kävimme moottoriveneajelulla Selkäsaaren ympäri. Saipa sisar (83) hieman soutaakin.


Odotamme hellettä. Ei näy tulevan. Eipä silti, liikaa helle vanhuksille on.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Luettua

88. Kauttu Raija: HAUDEGENIEN TARU ***
247 s. Wsoy 1980 YK
Kaksiosainen teos, jonka ensimmäinen osa, Ristiritarit, peittoaa selvästi toisen osan, Linnanherrat. Historiallinen romaani jossa ajankuvaa on maalailtu isolla sudilla. Onneksi en elänyt tuolloin. Eikä yksikään Haudegenin suvun edustaja ollut kiva setä. Oma.

89. Outsider: ATOROX MARSISSA **
143 s. Kansankirja 1947 AV
Atorox-sarjan toisessa osassa pyöritään Marsissa. Oleskelu onnistuu ilman mitään suojapukuja, kuten edellisen osan Kuussakin. Venuksesta saapuu ilmalaiva, joka purjehtii paikalle heliumin täyttämien nakapussien avulla. Planeetalla naiset ovat valtijoina, miehet alistettuja, jopa orjia. Paikalla soditaan, tapetaan paikallisia eläväisiä järkiolentoja ihan Maapallon tapaan. Monet sattuvat kuun kieltä osaamaan. Atorox toimii diktaattorinakin, kunnes aivokasetti onnistutaan vaihtamaan. Oma.

90. Uusi-Hallila Tiina & Helttunen Anne: SITAATTIEN SALAT *****
224 s. SKS 2016 AK
Jollei tiedä mitään suomalaisesta kirjallisuudesta, tämä teos selvittää kaiken. Tekosivistyneeksikin pääsee, kunhan lukee ja muistaa. Opinpa minäkin monta uutta asiaa. Lisäksi kirjaa oli tavattoman hauska lukea. Kirjastosta.

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Kirjoja

Kuopion Rosebud-kirjakaupasta ostimme kahdeksan sapoa:
Taibo II: Helppo juttu
van Gulik:  Yksi kaksi kolme - kuolema
Thomas: Kolmekymmentäyksi kiloa pronssia
Fuller: Fantasia ja fuuga
Poe: Rue Morguen murhat
Westlake: Kuuma kivi
Rutherford: Nahka nahasta
Highsmith:  Syvissä vesissä
Lisäksi ostin Simo Penttilän dekkarin Unikukkia vainajille.
Satsi maksoi yhteensä 9 €. Sapo-lukumme on nyt 285.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Iisalmi-päivä 2017

Teimme jokakesäisen matkan Iisalmeen. Ensin joimme kahvit kauppahallissa, kuten tavallista, sitten kiersimme kirpputorit.  Saalis:


Neliosainen I. K. Inhan Maantiede ja löytöretket,  1912 - 1926. Jännittävän näköinen teosnelikko, jonka saimme neljällä eurolla. Antikvariaattihinta näkyy olevan kuusikymppiä.
Muut:  Kaunisto: Luxus,  Mäkelä: Mämmi Ltd ja Leinonen & Supinen: Rautasydän. Nämä maksoivat yhteensä 2 €.

Sade uhkasi. Kävelimme siis Olvi-halliin jossa söimme lounaan. Ruoassa ei ollut vikaa, mutta henkilökunta ei vaivautunut täydentämään pöytiä muuten kuin erikseen pyytämällä.



Ylemmässä kuvassa Olvi-halli, alemmassa taideteos hallin viereltä. Kait se jotain kaljankeitinsä esittää.
Kun ajoimme takaisin Kuopioon, vettä tuli reippaasti.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Luettua, ja paluu kaupunkiin

85. Innes Hammond: KUOLLEENA JA ELÄVÄNÄ ***
167 s. Otava 1962 2.p (Jaakko Lavanne) RM
Reipasta menoa. Romuttunut maihinnousualus pelastetaan vesille ja perustetaan laivausfirma. Rikolliset sekaantuvat hommiin. Nuori nainenkin pelastetaan pakkotyöstä ja lopussa silmät ovat lemmestä onnelliset. Oma.

86. Kojo Viljo: LIIAN ONNELLINEN ****
248 s. Karisto 1926 RM
Vanhan ajan kunnon novelleja, joissa maalaiselämä kukoistaa ja kuihtuu. Ironiaakin on mukana. Kirjan on joskus omistanut Kuopion vanhainkodin kannatusyhdistys ry. Joten se oli vanhukselle juuri soveliasta luettavaa. Oma.

87 Gilbert Michael: TAIVAAN TUULIIN **
271 s. Wsoy 1959 (Martti Montonen) Sapo 41 YK
Räjäyttelyä, hienostuneita kartanovarkauksia, kirkkokuorolaulua ja muutama murha. Sotkua ei selventänyt se, että lukemisen puolessa välissä kävin viikon rantamökillä. Eli putosin kärryiltä. Oma.

************************'

Palasimme rantamökiltä Jyväskylän kautta kotiin. Kesä kääntyy ikävästi loppupuolelleen. Ensi keskiviikkona haemme sisaren mukaan ja menemme rantamökille joksikin aikaa. 

Kävimme Karstulan tsasounaa katsomassa. Rakennus on kaunis, ja hienolla paikalla. Tosin se on sen verran sivussa, että näkyy vetävän epäsosiaalista ainesta puoleensa. Keräsimme luonnosta tsasounan ympäriltä tyhjiä oluttölkkejä ja kaikenlaista muuta roskaa muovikassiin ja veimme roskiin. 


perjantai 14. heinäkuuta 2017

Luettua, etupäässä rantamökillä

82. Päätalo Kalle: LIEKKEJÄ LAULUMAILLA ***
639 s. Gummerus 1980 2.p YK/RM
Kallen sotareissu alkaa ja Kalle haavoittuu pahasti ensimmäisessä taistelussa, johon hänen ei pitäisi edes osallistua. Kalle joutuu erilaisiin sairaaloihin, joista hänet kirjan lopuksi lähetetään kotiin toipumislomalle. Vain Päätalo pystyy tästä kirjoittamaan yli kuusisataa täyttä sivua. Oma.

83. Sariola Mauri: ONKO TEILLÄ RUISKUKKIA? ***
160 s. Gummerus 2000 (1977) RM
Kokoomateoksessa Susikoski Suomesta. Ketku auervaara ammutaan autoonsa. Susikoski selvittää jutun, viskejään siemaillen. Ratkaisuvaiheessa tosin komisario juo kirnupiimää. Sariolan mielestä ketku joutikin murhatuksi, joten ratkaisuksi kehitetään murhaajalle mahasyöpä ja itsemurha, eikä kukaan joudu linnaan. Oma.

84. Niiniluoto Maarit: TOIVO KÄRKI – SIKS OON MÄ SURUINEN ****
303 s. Tammi 1982 RM
Niiniluoto kirjoitaa Kärkenä, eli minä-muodossa. Hieman outo ratkaisu aluksi, mutta siihen tottui. Erittäin kiinnostava tämä selvitys oli, etenkin tällaiselle Muistojen Bulevardi-kuuntelijalle. Kärki ja Helismaa olivat tehokas kaksikko. Oma.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Saarijärvellä

Vietimme Saarijärvipäivän. Kahvit Äijäsellä. Käynti kierrätyskeskuksella ja Kulmakirppiksellä. Lounas Vanhassa Pappilassa. Ostokset Tokmannilla, Lidlissä ja S-Marketissa. Mökille takaisin.


Marko Tapperin kirjassa Aapo Heiskasen viikatetanssi puhutaan tästä kellotornista, jonka kello näyttää aina viisi yli yhdeksän. Kirkossa kävimme sisällä.


Kirjoja ostimme läjän. Tärkeimmät:
Sariola: Susikoski Suomesta (4 Susikoskea joista yhtä, Onko teillä ruiskukkia? en ole lukenut)
London: Merisusi.  Zusak: Kirjavaras.  Carpelan: Alkutuuli (on ennenkin, oli pakko eurolla ostaa)  Nissinen: Punaposki ja Marja-Liena (Satu).  Remes: Ikiyö  (Joku kehui Hesarissa).Niiniluoto: Kärki. Siks oon mä suruinen. Talas (toim.): Tulen synty (Ainon ja Jannen kirjeenvaihtoa, tärkein tämänkertainen ostos)  Austen: Viisasteleva sydän. Beskow: Ollin hiihtoretki (Kuvitettu satu).

Metsämökillä 17.10.2017

Ajoimme metsämökille. Joimme termoskahvit keittiön pöydän äärellä. Lastasimme kolme laatikollista klapeja autoon. Märän kesän jäljiltä näytt...