maanantai 18. joulukuuta 2017

Tänään ostettuja

Kiersimme pari kirpputoria. Saalis:
Sapot:  Barnard: Kuolema kirsikankukkain aikaan, Christie: Särkyneen peilin arvoitus, sekä Christie: Kissa kyyhkyslakassa.  Sapo-lukumme on nyt 299.
Lisäksi: Sariola: Seidan silmä. Tästä on joku repinyt etulehden tiehensä. Kaitpa siinä oli hänen arvokas nimensä. No, Sariolat ovat lukemista varten.
Vielä Salama-sarjaa: Ngaio Marsh: Hansikoitu käsi.
Lisäksi vaimo osti pari levyä ja pari joulupurkkia. Yhteishinta 12.50.

torstai 14. joulukuuta 2017

Topeliusta

162. Topelius Z: MAAMME KIRJA
464 s. Edlund 1897 (1875) (Bäckvall, Cajander) 14.p YK
Teksesta on otettu ainakin 60 painosta. Tallinnasta ostamassani kappaleessa noin puolet tekstistä on fraktuuraa, kaikesta päätellen alkuperäistä, ja loppu on kait uusittua. Meillä on myös 47. painos, ja tekstiä on nopeasti vilkaisten muuteltu ajan tasalle. Kovin uskonnollista on teksti, tietoa on melko paljon, historiapuoli kuvaa lähinnä erilaisia sotahommia. Kaunokirjallista tekstiä edustavat lähinnä muutamat sadut ja tarinat, selostetut otteet Kalevalasta sekä runot, jotka ovat isänmaallisia tai virsitekstejä. Oma.


keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Tampereella, ja kaappi

Kävimme tyttären luona Tampereella. Perusmatka, sisaren luona mennessä ja tullessa kahvilla ja yö hotellissa nimeltä Mango. Tyttären luona kaikki ennallaan, kilpikonna kävi taas haistelemassa sukkiani. Edellisellä reissulla tämä jopa puraisi minua varpaasta.


Kahdella kirpputorilla kävimme, ainoa kirjaostos Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet, joka pääsee fantasiahyllyyn ulkojäsenenä (2000-luvulta).
Kotona matkamme aikana miehet kävivät purkamassa kaapiston ja laittoivat uuden tilalle.


Yllä vanha kaapisto, alla uusi.  Joo joo, vanha oli elävämmän näköinen. Mutta kun liukuovet eivät toimineet jne.


Oikealle lisätään vielä toisenlainen matalampi kaappi. Parin viikon päästä muutetaan loppuihin isompiin kaappeihin ovet. Sitten asunnosta on remontoimatta ainoastaan alakerran vessa. Toistaiseksi se saa jäädä ennalleen.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Luettua

160. Tulimaa Ilmari: LUMOTTU MAA §
147 s. Kirja 1924 YV
Uniseikkailu, joka saa pysyä fantasiahyllyssä. Reino nukahtaa luolaan sisarensa Ainon kera ja siirtyy kallion sisään lumottuun maahan, missä elo on ihanaa, raamattua luetaan ja paholaisia vastaan taistellaan. Kovin on jumalista meno. No, herätään siitä sitten, ja unta oli nähty oikeasta tyttöystävästä, joka ilmestyy paikalle. Oma.



161. Huovinen Pentti: HAMSTERIT §§§§
n. 120 s. Wsoy 1984 10.p AK/YK (Kootut teokset III)
Onhan tämä vaan niin mainio kirja. Ikävä kyllä Esko Salmisen ja Aapo Vilhusen hahmot (Tv-elokuva) estävät oman mielikuvan tekemisen tekstin mukaan. Köyhä Hamsteri toteuttaa talvivarastohaaveensa varakkaan Rurikin kautta. Ja talvi on ihanaa aikaa. (Hah) Oma.

Tähtien ja ättien sijaan siirryn antamaan pykäliä. Niiden määrä erottuu selvemmin.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Kirjoja, vaihteeksi

Kirpputorilta löysin muutaman kirjan.
Sapot:
Symons: Roger Riderin arvoitus; Paretsky: V.I. Warshawski ja surmanloukku; Ferrars: Tutkimuskohteena kuolema.
Sapo-lukumme on nyt 295.
Lisäksi ostin Mauri Sariolan kirjan Susikosken ajojahti, joka minulla on ennestään. Mutta tässä on Sariolan omakätinen signeeraus.  On se, tunnen käsialan.


Jokainen kirja maksoi 20 senttiä. Ei hävytön hinta.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Luettua, todella.

157. Hurtta Boris: OPTIMISTIN OIKOTIE
WHH 195 2017 YK
Boriksen lukupäiväkirja. Uhkailee mokoma, että olisi kaikkien aikojen viimeinen. Toivon mukaan uhkaus ei realisoidu. Syvästi asiantuntevaa analysointia erittäin erilaisilta kirjallisuudenaloilta. Mukana levyasiaa ja matkantekoa. Oma.

158. Engström T. A.: AVARUUSPALLO  &&
159 s. Taikajousi 1969 2.p AV
Takasivulla: "..sekoitus seikkailuhenkeä ja todellista tietoa." Tieto on trump-luokkaa (ei päätä eikä häntää), mutta seikkailuhenkeä löytyy. Avaruuspallolla kuljeskellaan, pohditaan kehnosti aineen saloja ja tavataan älyllisiä fiksuja olentoja. Eipähän sodita, josta tuo toinen täplä. Oma.

159. Zafon Carlos Ruiz: HENKIEN LABYRINTTI  &&&&&
960 s. Otava 2016 (Antero Tiittula) YK/AK
Unohdettujen kirjojen hautausmaa-sarjan komea loppu. Langat solmitaan. Tosin en kunnolla kaikkea edellisistä osista muista, vanha höperö, mutta ei näin paksua kirjaa saa vajaassa viikossa luettua, ellei se tarraa lukijaan kiinni. Neliosaisen sarjan toiseksi paras teos. Ykkönen voitti, tämä on toinen ja kolmas osa kolmas. Kakkososasta en pitänyt ollenkaan, vaikka kahteen kertaan sen luin. Kirjastosta.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kirpputorikierros Siilinjärvellä

Ajoimme lumisateessa Siilinjärvelle ja kävimme Kasurilan kirpputorilla ja Kierrätyskeskuksessa. Kuusi kirjaa löytyi, hinta yhteensä 4 euroa.


Luettelo: 
Sapot: Christie: Lomahotellin murhat 72 ja Johnson: Tappaja palaa kaupunkiin  123.
Maigretit: M. muistelee ja M. epäröi.
Lisäksi: Hietamies & Polva & Päätalo: Joulumuisto, sekä Harmaja: Sydämeni soi.
Sapolukumme on tällä hetkellä 292.

tiistai 28. marraskuuta 2017

Luettua

155. Quentin Patrick: SYYLLISYYDEN VARJO ***
281 s. Gummerus 1959 (Mauri Sariola) Salama 67 YK
Mies, vaimo, tytärpuoli sulhasineen, miehen rakastajatar, tytärpuolen rakastaja. Murha. Mutta kuka veti liipaisimesta? Selviäähän tuo lopuksi. Miten lie ihmissuhteille kävi jälkeenpäin, kun rakastajatar oli murhaaja, rakastaja murhattu ja kaikkien suhteet sekaisin. Oma.

156. Tierna Jaakko: KUU ITKEE VERTA ***
240 s. Aura 1947 YV/YK
Salanimen takana Tuuri Heporauta. Eräänlainen poliisiromaani tämä on, mutta taustalla pyörii nuoruuslääke, jota kolmen henkilön on ruiskeina otettava noin viikon välein. Mukaan sekaantuvat taiteilija, ihmemaali, sanomalehtimies, poliisi, nuoripari ja pärepihdit. Siitäpä soppa syntyy. Lääke loppuu ja nautiskelijamurhaajat vanhevat hetkessä sata vuotta ja kuolevat pois. Sujuva ja ihmeen viihdyttävä teos. Oma.


torstai 23. marraskuuta 2017

Oi niitä aikoja


Sin juuri sähköpostilla tämän kuvan. Muistorikas kuva. Kari on juuri ojentanut minulle Atorox-palkinnon vuoden 1984 Suomen parhaasta tieteisnovellista.
Novelli löytyy TÄSTÄ osoitteesta. Se on ensimmäisenä kokoelmassa Planeettojen kapellimestari.

Luettua

152. Haarikko Harri: KIRJAT 2017
Whh 269, 2017 YK
Perinteisesti liitän mukaan lukupäiväkirjaani HH:n lukupäiväkirjan, joka on ihan oivallista luettavaa, paitsi mielenkiintoista, myös kirjallisesti eheää. Oma, tekijältä saatu.

153. Tahkolahti Niilo: WAN-KING, TAHTONSA HERRA *
131 s. Kansankirja 1947 AV
Tapahtuu kaukana tulevaisuudessa, eli 2007. Pojat lentelevät omilla lentopyörillään. Wan-King joukkosuggestoi ihmisiä ja on kehittänyt nuorennusjuoman. Rehtorin tyttö kaapataan, miksi lie. Paha setä yrittää saada nuorennuskeinon selville, mutta pojatpa ottavat pahulaisen hengiltä. Rehtori siitä hyvästä pojille ripustaa mitalit kaulaan. Oma.



154. TULEN SYNTY (Sibeliusten kirjeenvaihtoa 1892 - 1904) ***
351 s. SKS 2003 (Toim. SuviSirkku Talas) YK
Kovin hellittelevää on alkukirjeenvaihto, etten sanoisi lapsellisen lässyttävää. Vasta myöhemmissä muutamassa Ainon kirjeessä on moitteen sanoja Jannen "viftaamisesta".
Mitään Jannen sävellystyöhön lisätietoa antavaa en teoksesta löytänyt. Oma.

lauantai 18. marraskuuta 2017

Luettua, edellen fantasiapuolelta

150. Paasilinna Arto: MAAILMAN PARAS KYLÄ ****
322 s. Wsoy 1992 F YK
Erittäin sujuva teos Kainuun korvesta, jonne Eemeli Toropainen rakentaa kirkon ukkinsa, monen kirkon polttajan Asserin toiveiden mukaan. Kirkon ympärille muodostuu yhteisö, joka elää omien normiensa mukaan. Muu maailma rappeutuu, mutta tämä kylä kasvaa ja voimistuu. Paitsi paras, kylä lie pian ainoa. Paasilinnan kirjoissa ei onneksi ole "särmää", vaan asiat sujuvat luonnikkaasti. Oma.

151. Vuorinen Pekka: AVARUUDEN SEIKKAILIJAT **
118 s. Karisto 1951 SF YV
Noin kymmenvuotiaille tarkoitettu scifi-kirja. Ihmeellisiä avaruuteenlähtövalmisteluja, outoja käsityksiä gravitaatiosta, kuten yleensäkin tämän aikakauden scifissä. Elämää Kuussa ja Marsissa, jopa Saturnukselta ammuskellaan Marsiin ohjuksia. Jännitystä lapsille: Ammutaan sädetykeillä toisten avaruusalukset miehistöineen säpäleiksi. Tekijä lääketieteen professori, vuodesta 1974 Vuoria. Oma.


torstai 16. marraskuuta 2017

Mitä järkeä?

Tämä lienee suomalaisille tarkoitettu matkaesite, kielestä päätellen. Siis miksi Saima-ressukkaa pitää puraista? Onko kyseessä turistien hupi? Haluaako monikin hampaillaan nirskauttaa Saiman pakaraa?


No, toki sen verran kieliä tajuan, että puhtaasta Saimaa-seudusta tässä on kysymys. Kunhan englanninkielen kanssa naurettavuuksiin asti vetkutellaan. Inhoan. Todella.  (Suomessa suomalaisille levitettävää esitettä pitäisi mainostaa vaikkapa lauseella Puhdas Saimaa)

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Luettua fantasiahyllystä

149. Eräs Antti (Leo Pesonen): KAUKOKUVASTIN *
99 s. Wsoy 1931 YV
Näytelmämuotoinen opus (Jooseppi Puustisen ihmeellinen seikkailu), pahimman lajin "mutta sitten heräsin"-teos. Puustinen näkee unta tulevaisuudesta, jolloin naiset ovat ottaneet miehistä ylivallan, miehet elelevät vihtoreina. Liekö aikoinaan ollut huvittava tekele. Parasta komea kullanvärinen kansi. Olkoon fantasiahyllyssä. Oma.


Metsämökillä 15.11.2017

Eihän metsämökille niin vain pääse - usein on puita poikittain tiellä Tällä kertaa sentään melkoisen pieni.


Onneksi pidämme aina mukana pientä kirvestä ja sahaa. Niinpä pääsimme savusaunan eteen ajamaan


Puukasa on sentään pienentynyt pihassa. Nuo kyllä jäävät talven yli paikalleen, kun ei tullut pressua vetäistyä kasan päälle kesällä.


Mutta tästä viime vuonna lähdettiin. Puita on viety rantamökille ja ennen kaikkea viskottu liiteriin ja rikkinäisen ikkunan kautta navettaan. Oletamme pärjäävämme loppuelämämme rantamökillä puiden suhteen. Ainakin niin kauan, kun pystymme autolla ajamaan. Bussilla ei rantamökille pääse, ja sittenhän on (ranta)elämä ohi.

tiistai 14. marraskuuta 2017

Luettua

146. Sankari Annikki: PUNAISET MAARIANKÄMMEKÄT ****
423 s. Wsoy 1948 2.p YK
Maaseutuelämää tässä elävästi kuvataan. On syntymää, kuolemaa, petosta, itsemurhia, tappo ja pajon muuta. Läheltä hipoo, ettei mene lässytyksen puolelle. Kirja pitää lukea ajankuvauksena. Päähenkilö on vahva nainen ja lopussa peipponen laulaa sydämensä pohjasta kohti aurinkoa. Oma.

147. Niskanen Mikko: VAIKEA ROOLI ***
169 s. Kirjayhtymä 1971 (Toim. Ea Rahikainen) AK
Ihmeen katkera tilitys Niskasen elokuvaurasta. Saattaa ollakin, että hänen filmintekemistään hankaloitettiin monelta viralliselta taholta. Komeita elokuvia silti mies jätti jälkeensä. Kaikki tärkeimmät kuvat oli jo tehty, kun tämä elämäkerta valmistui. Oma.

148. Harjulehto Seppo: AVARUUSLENTÄJÄN ARVOITUS *
128 s. Otava 1987 AV
Suomalaispoika joutuu tulvaan, pelastautuu lautalle jolla lipuu myös amerikkalainen avaruuslentäjä. Lentäjä kertoo matkastaan kuuhun ja olennoista ja rakennelmista, joita hän siellä näki.
Koska tiedot ovat salaisia, turvamiehet ajavat lentäjää takaa. Suomalaispoika karkaa paikalta ja palaa kotiinsa. Typerä juttu. Oma.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Isänpäivänmatka Varkauteen

Perjantaina teimme perinteisen Varkauskeikan (isolla). Björnin kahvilan tarjoukset olivat ennallaan mainioita, vaikka kaipaamme vanhaan huoneustoon edelleen. Sitten kiersimme kirpputorit mitään löytämättä. Sen huomasin, että kirjatarjonta on siirtynyt lattianrakoon, jolloin vanhat heikkoselkäiset jättävät ne rauhaan. Kun olimme turhaan kuljeskelleet kirpputorilta toiselle, menimme syömään. Kas, mielipaikkamme Kaks Ruusua oli yksityistilaisuuden takia kiinni. Siis ABC:lle. Enpä ole huoltoasemalla yhtä huonoa ruokaa aikoihin saanut. Kotikaljakin oli keskentekoista ja kahvi kitkerää. Palasimme tyhjin kassein kotiin. Loppuneeko tämä perinne?  (Ehkä minusta on tullut vanha kärttyisä ukko.)

torstai 9. marraskuuta 2017

Luettua, scifipuolelta

145. Harju Antero: XARDONIA-SAARISTON SALAISUUS ***
239 s. Otava 1955 AV
Seikkailujen maailma-sarjan mainio nuortenkirja. Tyynellä valtamerellä on Maapallon älymystön salattu tutkimussaaristo, jossa elämä luistaa mallikkaasti. Kari huuhtoutuu laivalta mereen ja kelluu saarille, kunnostautuu siellä ja pääsee kansalaiseksi. Avaruushissiäkin käytetään, tosin ei kerrota, miten 5 km:n korkeudessa oleva tutkimusasema pysyy ilmassa. Kari toimii neuvokkaasti muiden poikien kera tulivuorenpurkauksen aikana ja pääsee palkinnoksi tutustumaan Antarktiksella olevaan jääasemaan. Sieltäpä lennähtävät vielä Kuuhunkin, jossa tapahtuu lisää seikkailuja. Kirjan viimeiset sivut ovat varovaista psykosofista, ei uskonnollista, paatosta. Oma.


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Luettua

143. Innes Hammond: KAUHUJEN TUNNELI ****
246 s. Nide 1953 (Risto Kalliomaa) RM
Vauhtia riittää. Sotaa pakeneva päähenkilö salakuljetetaan Cornwalliin syntymäseudulleen. Kaivoksissa kaivellaan, salakujetustunnelia valmistellaan ja rakkauttakin herätellään. Klaustrofobiakorttia käytetään, ja vesi tulvahtaa tunneleihin. Lopussa kuollaan urakalla ja nuoripari purjehtii kohti onnelaansa. Oma.

144. Nora Martti: SÄTEILEVÄN SALAISUUDEN VARTIJAT *
175 s. Valistus 1956 YV
Iljettävä metsästyskirja, johon on sekoitettu uraaninetsintää ja roistoja. Ainoa mielenkiintoinen asia - Liekon luola - on saanut tilaa lyhyen luvun verran. Ammutaan, sidotaan, lenokoneella huristetaan ja roisto saadaan linnaan. Teos poistuu fantasiahyllystä ja -luettelosta. Oma.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Kaupungissa, novellit esperantoksi

Palasimme rantamökiltä kaupunkiin.
Käänsin yhden novellin lisää esperantoksi, teksti kävi tarkistettavana ja julkaistiin. Löytyy osoitteesta:
Verkistoj

Uusin on viimeisenä listalla, suomeksi Juna. On myös Planeettojen kapellimestarissa, kuten myös muut novellit, Tombnoktoa ja Trezoroa lukuunottamatta. Ne taasen ovat suomeksi herrakirjoina nimellä Hautayö ja Azorien hopeaa.




lauantai 4. marraskuuta 2017

Jo tarkenee

Rantamökillä on sovelias parikymmentä astetta lämmintä. Ulkonakin on selvästi plussan puolella ja jäät lahdista sulavat. Joutsenet harjoittavat poikasiaan lentomatkaa varten.


Eivätpä enää lehvät ole tiellä, kun laiturilta mökkiä katsoo.


Harmaata on kun laiturilta tuttua saarta kurkistaa. Vene on jo maalla, emme siis voi lähteä vesiretkelle tai verkkoja laskemaan. Onneksi vene on maalla...

Luettua, myös rantamökillä

139. Kukkonen Jussi: ATOMIMIILUN SALAISUUS ***
175 s. Karisto 1955 YV
Tämä kirja pitäisi lähettää Arevalle. Jostain päin Lappia löytyy uraania. Pari poikaa kalastelee setänsä luona metsäkämpällä joen varrella. Sielläpä alkaa vilske käydä. Tietä rakennetaan, kaivos avataan ja atomivoimalaa aletaan rakentaa. Toki tuhmat vakoojat yrittävät urkkia salaisuuksia, mutta pitkän nenän saavat. Seuraavana kesänä atomivoimala on valmis ja alkaa tuottaa sähköä. Sujuvatekstinen kirja ei ole niitä luonnonsuojelun perusteoksia. Oma.


140. Penttilä Simo: KOHTALONI KOLME NAISTA **
260 s. Otava 1950 RM/YK
Olen tämän ennenkin lukenut. Nyt vanhempana putosin reestä muutaman kerran. Tyypillistä Penttilää tämä lauserakenteiltaan on, T. J. A. Heikkilä tuli usein mieleen. On roistoja - jaa. ei muita taida ollakaan. Ja kauniita naisia. Oma.

141. Haakana Veikko O.: LUOLAMIEHEN POJAT ***
183 s. Valistus 1957 RM
Huolella tehty paleofiktio, jossa mukana oikeaa asiatekstiä maailmankausista. Poikien vanhemmat (myös luolanainen!) kuolevat, pojat lähtevät liikkeelle hakemaan tulta tulivuoresta ja matkalla osuvat vesikansan pariin. Oma.

142 Gardner Erle Stanley: KLEPTOMAANIN JÄLJET ***
275 s. Gummerus 1944 (Viljo Kajava, ei mainittu teoksessa) RM
Nuorena (alle 70) arvelin Perry Masonin olevan taitava asianajaja. Totuus on kuitenkin, että vastustavat syyttäjätahot ovat pölkkypäitä ja lisäksi sattumalla on liikaa sanomista asioihin. Silti vetävää ammattimiehen tekstiä. Oma.

torstai 2. marraskuuta 2017

Rantamökillä 2-6.11.2017

Tulimme rantamökille, sisällä oli muutama aste pakkasta. Nyt iltakuudelta lämpötila on jo noussut kymmeneen. Saattaa tulla viluyö. Lähdemme pois maanantaina tai sunnuntaina tai milloin tahansa, kun siltä tuntuu.


Lunta ei ole niin paljon kuin lähtiessä Kuopiossa. Järvenrannat ovat osittain riitteessä. Pilkille ei pääse. (En tosin ole ikinä pilkkinyt)


Sähkölämmittimet ovat päällä, tulta on pidetty niin takassa kuin liedessäkin. Mutta mökki ei ole talviasuttava, ovet  ovat yksi-, ikkunat kaksikertaiset, luultavasti seinien ja lattian tiivisteetkin ovat kehnot. Mökillä on ikää tietääkseni 50 vuotta.

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Luettua

135. Kauppinen Toivo: SEIKKAILU KADONNEESSA KAUPUNGISSA **
102 s. Karisto 1947 AV
Tarunomainen Vinetan kaupunki on vajonnut Itämereen ja nousee näkyville päiväksi kerran sadassa vuodessa. Tähän myyttiin perustuu tämä teos. Pojat purjehtivat oikeaan aikaan paikalle ja joutuvat selkkauksiin. Toki pelastutaan, mutta juoni ontuu. Oma.


136. Penny Louise: NAIVISTIN KUOLEMA **
368 s. Wsoy 2008 (Raimo Salminen) Sapo 447 TAL
Hieman liian pitkä, kirjailijan omia mielipiteitä maailman asioista olisi voinut karsia. Tärkeimmän ratkaisuvihjeen keksin paljon ennen poliiseja. Jotain viehättävääkin tekstissä silti oli. Luettu Tallinnanmatkalla. Oma.

137. Westlake Donald E.: IHMISRYÖSTÖN KÄSIKIRJA ***
208 s. Wsoy 1994 2.p (Kalevi Nyytäjä) Sapo 193 YK
Huumoripitoinen kertomus mokailevasta rikollisjoukkueesta, joka kidnappaa yliälykkään kaksitoistavuotiaan pojan. Sotkuhan siitä syntyy. Kukaan ei kuole eikä muutakaan todella pahaa tapahdu. Oma.

138. Heinimäki Jaakko: PYHÄ NAURU ****
186 s. Like 2003 3.p YK
Hersyvää huumoria yleensä liian vakavina pidetyistä asioista. Pappi ja toimittaja Heinimäki löytää hymyiltävää jopa Jobin kirjasta pääsiäisestä puhumattakaan. Rienauksesta ei ole kysymys. Oma.


perjantai 27. lokakuuta 2017

Tallinnassa 22-26.10.2017

Lähinnä palelsi. Emme ole oppineet, että syksymatkalle Tallinnaan pitää panna talvivaatteet päälle.
Matkanteko: Sekä meno- että tulomatka sujuivat vaikeuksitta. Laivana Eckerön Finlandia. Hotellina Ilmarine, (kyllä, ilman loppuännää), hyvä kuin mikä. Paikalla kuljimme tällä kertaa pelkästäin ratikoilla, oli niin kylmää, ettei pitemmälle busseilla ollut syytä lähteä. No, pakkasta oli korkeintaan kaksi astetta, mutta tuuli oli kova.
Ruoat: Söimme Talukörtsissä, Beer Gardenissa ja Ses Besissä, perinteistä tavaraa. Nälkä ei jäänyt. Kahvit Pagarikodassa, Pagaripoisidissa ja Energiassa. Pagarikoda voitti.
Ostokset: Alkoholia ostin muutaman muovipullon. Mitäpä muuta ihminen tarvitsee.
Kulttuuripuoli: Kumussa kävimme katsomassa saksalaisen taiteen näyttelyn. Toki muitakin osastoja kiersimme.


Tulojuhlaillallinen. Ostimme Rimistä pitsanpaloja, olutta ja muovikalut. Konjakkipullo ostettiin jo laivalta.


Keskturgin sisäosasta (yläkerrasta) kävin ostamassa itselleni pitkät alushousut, todelliseen tarpeeseen.


Vuosikaudet olen halunnut käydä Tallinnan katolisessa kirkossa. Nyt tuo onnistui. Ortodoksikirkkoihin verrattuna kalsea paikka.


Hampurilaisateriani Beer Gardenissa. Ei jäänyt nälkä. Vaimo söi salaattilautasen.

perjantai 20. lokakuuta 2017

Luettua

132. Barne Oswald: KUUN KAIVOKSET **
148 s. Kustannustalo 1957 YV
Heporaudan pojat ovat kirjoittaneet oikein kuvitetun kuuseikkailun. Kuusta löytyy vieraan planeetan asukkaiden kaivostoimintaa. Alukset räjähtelevät ja suru on jo puserossa. Ennen tukehtumiskuolemaa muukalaiset sentään kuljettavat lentävällä lautasellaan pari henkiinjäänyttä maan ihmistä - joukossa tri Korpisuo - takaisin maahan. Oma.



133. Gulik Robert van: YKSI KAKSI KOLME - KUOLEMA **
218 s. Wsoy 1978 (Kristiina Rikman) Sapo 219 YK
Muinaiseen Kiinaan kirjoitettu kertomus tuomari Deestä. Murhia tehdään, ratkaisu löydetään. Rutto riehuu ja posliiniesineitä rikotaan. Ladatuilla hihoilla (ladattu rautakuulilla eikä patruunoilla) saadaan tuhoa aikaan. Oma.

134. Karilas Tauno: ATOMIPOMMI RÄJÄHTÄÄ *
127 s. Mantere 1946 AK
Toisen maailmansodan jälkeen Bikinin atolleilla kokeillaan atomipommeja. Sinnepä purjehtivat myös nuoret aarteenetsijät, ja löytävät aarteen lisäksi salakavalia roistoja, jotka pyrkivät saamaan haltuunsa tuhoaseen. Sukellusveneilläkin ajellaan - joka poikahan sellaista osaa kuljettaa - ja lopuksi pamahtaa komeasti. Roistojen saari tuhotaan ja siunattu rauha maapallolla alkaa. Teoksen toinen, uusittu painos Maapallo vaarassa löytyy myös minun hyllystäni. Nopealla vilkaisulla en eroja teoksista löytänyt. Oma.


(Näitä tieteiskuvitelmia on nopea lukea, ei monta tuntia yhteen aikaa kulu. Luettu fantasia-lista paisuu. Näyttää siltä, että 1940-luku oli oikeata fantasian kulta-aikaa.)

tiistai 17. lokakuuta 2017

Metsämökillä 17.10.2017

Ajoimme metsämökille. Joimme termoskahvit keittiön pöydän äärellä. Lastasimme kolme laatikollista klapeja autoon. Märän kesän jäljiltä näyttää siltä, että melkoinen määrä klapeja mätänee pihalle. Tosin olemme viskoneet omasta mielestämme loppuelämän tarpeen verran liiteriinkin.
Sitten menimme sieneen. Vielä saimme suppilovahveropaikalta noin kolmen sienipiirakan verran sieniä. Löytyipä piispanhiippojakin, jotka jätimme paikoilleen metsään.


Kuvasssa metsämökin rakennukset kuvattuina raiskioksi hakatusta metsästä.
Lopuksi viskoimme vielä jonkin verran klapeja liiteriin ja lähdimme kotiin. Matkalla juttelimme naapurin Sinikka-emännän, Tenhon lesken, kanssa Tiihosten tienhaarassa.


Kotimatkalla on Puutossalmen lossi, jonka kyydissä olen sadat kerrat kulkenut.

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Luettua

131. Outsider: ATOROX, IHMISTEN VALTIAS **
125 s. Mantere 1947 AV/AK
Ensimmäinen Atorox-kirja, gangsterikertomus, jossa Atorox esitellään. Seuraavat viisi Atoroxia muodostavat avaruusodysseian, ja kustantajakin on toinen, Kansankirja. Seuraaviin osiin verrattuna tämä on tylsä. Oma.


Kustantajan vaihdos selittää sen, miksi avaruus-Atoroxeissa ei tästä teoksesta puhuta mitään.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Luettua

129. Pulla Armas J.: LENTÄVÄ LAUTANEN SIEPPASI POJAT **
176 s. Otava 1954 YK
Kuussa ja Marsissa pyöritään, pojat Aimo ja Pekka tekevät lapsellisia kolttosiaan ja Mars on täynnä fiksuja ja julmia muurahaisia. Vaisuhko tarina tämä on Ryhmyn ja Romppaisen tekijältä. Oma.



130. Karumo Veikko: OLENKO MINÄ NYT KUUSSA? ****
163 s. Suomen Kirja 1944 YV
Suorastaan riemukas kirja Metculuksesta ja koira Naxuksesa, jotka lähtevät muinaisesta Rooman valtakunnasta laitteellaan kohti Kuuta. Kuuhun ei päästä, vaan ajallisesti Maassa yhä eteenpäin, kunnes monen pysähdyksen jälkeen viimein ollaan vuodessa 1940. Siitäkin Metculus poistuu ilmaan aluksellaan Naxuksen kanssa, ehkä he nyt ovat jo perillä Kuussa. Oma.


Nämä luetut lihottavat Luettu fantasia-listaa.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Luettua

128. Outsider: ATOROXIN PALUU v. 2948 ***
125 s. Kansankirja 1948 AV
Tässä osassa on mielikuvitusta, todella. Mukana mm. suhteellista aikaa, kuolleista herättämistä, uponnut Atlantis ja merenalainen valtakunta. Lopussa Atorox pakenee Fiina-nimisen robotin kera Suomeen tekemään pikkurobotteja. Valitettavasti ajallisesti seuraavaa teosta ei enää ilmestynyt (Tosin WHH-kirjat Atorox Neptunuksessa ja Atorox Plutossa kertovat robotista lisää). Oma.


Luettua

125. Lindell Unni: YÖSISKO ****
400 s. Wsoy 2006 (Päivi Kivelä) Sapo 441 RM
Sujuva teos, ehkä hieman liikaakin ihmissuhdedraamaa (Pääpoliisi usean naisen loukussa) ja naiseksi pukeutuva murhamies. Sulkeepa poliisi ratkaisevasti erään ovenkin, jotta oikeus (?) toteutuu. Oma.

126. Simenon Georges: MAIGRET JA GANGSTERIT ***
212 s. Otava 2003 (Osmo Mäkeläinen) RM
Perus-Maigret. Amerikasta tulee gangstereita Ranskaan ja Maigret hoitaa osansa eleettömästi. Oma.

127. Hemingway Ernest: KENELLE KELLOT SOIVAT ****
574 s. Tammi 1944 /Tauno Tainio) YK
Täytin tämänkin sivistysaukon. Joskus pienenä muistan lukeneeni kirjasta otteita sieltä täältä. Espanjan sisällissodassa taistellaan, englantilainen vierastaistelija rakastuu rääkättyyn naiseen, valmistelee tuhotyötä ja räjäyttää francolaisten edestä sillan. Paetessaan paikalta hän menehtyy. Teos loppuu ennen kuin sota. Ja kehno loppu sodalla olikin. Oma, isältä peritty romaani, jonka sidosasun korjasin.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Lopun enteitä

Nostimme veneen maalle, peitimme pressulla. Kellarin luukkukin on laudoitettu ja peitetty. Linnunpöntöt on tyhjennetty. Puolukoita on 50 litraa siivottuina kaupunkiin lähdössä. Sauna lämpiää. Sataa. Ankeata. Huomenna kaupunkiin.


Lopuksi mahdollisimman  positiivinen ilmoitus: Inhoan talvea.
Joten tilasimme kahden viikon matkan Kanarialle helmikuun puolivälissä. Suora lento Kuopiosta, paikkana Arguineguin, vähän tavallista hienompi hotelli, kultahääpäivän kunniaksi.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Vene maalle, puolukat ämpäreihin

Siltä varalta, että tämä on tämän vuoden viimeinen rantamökkikäynti, laitamme paikat talvikuntoon. Voi olla, että kerran vielä käymme, mikäli ilmat sallivat.
Kävimme moottoriveneellä kiertämässä saaren.




Sitten kiskoimme veneen maille. Emme enää jaksa kääntää venettä, joten peitimme sen laudoilla ja pressulla. Samoin teimme vuosi sitten, ja vene talvehti hyvässä kunnossa.
Puolukoita olemme keränneet noin 40 litraa, ehkä vähän yli. Riittävät. Ja eilen varasimme Tallinnan matkan. Neljä yötä hotellissa nimeltä Ilmarine. Lähtö 22. 10.
Kaitpa talvi taas tulee.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Luettua, rantamökillä

122. Rautapalo-Rapp T(auno): MUSTAN KUUNARIN HARHARETKET **
127 s. Kansankirja 1947 Poikien sininen sarja 17 RM
Eteläiseltä jäämereltä löytyy vulkaaninen alue, tuntematon saari. Hirmuliskojakin sieltä löytyy, ja apinaihmisiä. Kummasti päähenkilön tuttavia putkahtelee maailmalla esiin mistä sattuu, ja ah niin puhdasta lempeä toki on mukana tässä lastenkirjassa. Oma.



123. Cheyney Peter: VISKI TEKEE VALLATTOMAKSI **
282 s. Gummerus 1961 (1940) (Arto Tuovinen) Salama 94 RM
Nuorena kävin mielelläni elokuvissa Eddie Constantinea Lemmy Cautionina katsomassa. Tässä kirjassa ei Lemmyä näy, mutta tyyli on sama. Lemmy-kirjat ovat preesensissä, tämä onneksi ei. Peruskamaa. Oma.

124. Kågerman Elisabet: MATKA OMALLA VASTUULLA ***
229 s. Gummerus 1962 (Elsemaj Hurmerinta) Salama 106 RM
Teksti muistuttaa Maria Langin alkupään tuotantoa nimiluetteloineen. Loppuselvitys hieman töksähtää, liekö hieman rotuoppiakin seassa. Kyllä nykyajan isyystutkimus on helppoa. Oma.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Rantamökillä, puolukanpoimintaa

Tähän mennessä on poimittuina noin 30 litraa, siivottuina. Puolukka-aika alkaa olla ohi, paljon on jo pahaksi menneitä marjoja. Loppuviikosta menemme hakemaan kallioilta lisää, nyt muutaman lähipäivän kuulemma sataa. (Märät puolukat levitämme yöksi lakanalle kuivumaan. Hyvin pelaa konsti. Kuvassa kaksi ämpärillistä.)


Verkotkin heitimme. Saalistakin tuli.


Pakastimme veijarit. Ehkä saamme vielä lisää, kunhan viikko etenee.

Panen vielä mökistäkin kuvan. Syksy saapuu ja mieli mataloituu.


perjantai 29. syyskuuta 2017

Luettua, scifipuolelta.

121. Lumiala Veli: ATOMINSÄRKIJÄ
359 s. Karisto 1947 RM/YK
Erittäin laaja ja sotkuinenkin teos, osaksi tieteiskirjallisuutta, osaksi ihmissuhdedraamaa. Joskus mieleen tulee rakkausromaani, joskus Jobin kirja, joskus AH:n Taisteluni. Matti Verto menettää nuoruudenrakastettunsa toiselle, sotii Talvisodassa, haavoittuu, menee sairaanhoitajansa kanssa naimisiin, hoitaja kuolee junapommituksessa, Matti lähtee Saksaan atomituhoasetta Aatulle suunnittelemaan, onnistuu kuolemansädekokeessaan, tuhoaa tulokset, pakenee ja kuolee pakomatkalla hukuttautumalla. Sujuva teos, jota en osaa pisteyttää. Oma.

 

Vanhus on jotain mieltä, osa 3

Olen katsellut Areenasta muutaman ensimmäisen osan vuoden 1999 Raid-sarjaa. Onpa minun mieleistäni katsottavaa. Sorjosen katsominen jäi kesken. Missä vika?

1. Olen tullut vanhaksi.
2. Raidissa on mielikuvitusta, Sorjonen tuntuu Stora Enson vuosikertomukselta.
3. Raidissa on hiljaista huumoria. Sorjonen on tosikko viimeisen päälle.

Sorjosen tilalle voi sijoittaa minkä tahansa kotimaisen vastaavan ohjelman. Ja viihdeohjelmien möykkähuumoria en enää yritäkään ruveta katsomaan. Eivät naurata vaan vituttavat.

Ehkä tuo kohta 1) on totuus asiassa. Olkoon, jos on.

torstai 28. syyskuuta 2017

Metsämökki, klapipuut ja sienet

Kävimme metsämökillä. Joimme termoskahvit, sitten keräsimme autoon laatikoihin klapit, jotka seuraavalla rantamökkimatkalla (eli alk. ensi lauantaina) viemme Venehuoneelle.
Koska metsät on ympäriltä hakattu, emme uskoneet sieniä löytävämme, mutta kas ihmettä - suppilovahveropaikkamme oli säästynyt aivan aukkohakkuun vierellä miltei entisellään. Pari litraa keräsimme sieniä. Paras aikahan on vasta myöhemmin, ehkä käymme toistekin paikalla.



Ruskaa pukkaa metsämökin pihaan.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Luettua

119. Arjatsalo Arvi: AVARUUDEN KULKURI ***
111 s. Otava 1983 YV
Tämä lastenkirjapa oli ihan oikeaa tieteiskirjallisuutta. Vuonna 1972 Pioneer 10 laukaisiin avaruuteen, mukanaan kullattu laatta, joka kertoo ihmiskunnasta. Nyt kirjassa saapuu vastauksena pienoisluotain päähenkilölasten radioamatöörikutsun innoittamana kotinurkan taakse. Mitä viestissä kerrotaan, sitä ei vielä saada selville. Oma.

120. Stout Rex: YLI KUOLLEEN RUUMIINI ****
293 s. Wsoy 1992 (1939) (Eila Pennanen) Sapo 362 YK
Nero sotkeentui pienenä politiikkaan ja otti Jugoslaviassa itselleen ottotyttären. Nyt tämä tytär joutuu lännessä liriin ja Wolfen pitää selvittää sotkut. Muistaakseni ottotyttärestä kerrotaan BookStudion julkaisemassa kehnossa Wolfe-teoksessa. Oma.


Avaruuden kulkuri on liitetty blogin kohtaan WHH211/Luettu fantasia. Tämä on 134:s teos listassa.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Herroja

Herralauma kävi rantamökillä viime viikonlopun, kukaan ei kuollut eikä haavoittunut, eikä mitään mennyt rikki. Silti oli mukavaa. Kuvia ei vielä ole.
Olen nyt sisaren tavaroita siirtelemässä, huomenna palaan Kuopioon ja ja palaamme vaimon kanssa rantamökille melkein heti, puolukankeruuseen.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Luettua - Suomalaisen lentäjän tarina

118. Rannanpää Kari: SUOMALAISEN LENTÄJÄN TARINA **
220 s. Kirja 1918 YV
Insinööri Kajava rustaa lentokoneen, joka modernisti käy sähkövirralla. Mainiota akkuainetta hän myös kehittää. Siinäpä nykyautoille hyvä keksintö. Lentoon lähdetään, maapalloa kierrellään. Päähenkilökertoja Eero rakastuu imelästi Ernaan. Sotahommiin siinä sivumennen joudutaan, ammuskellaan, konekin kaapataan ja erilleen joudutaan. Lentokone tuhoutuu, mutta aikansa hiihdeltyään päähenkilö tapaa takaatulen edestä rakkaimpansa ja sormukset pujotellaan sormiin. Oma.



Tänään ostettuja

Kiersimme pari kirpputoria. Saalis: Sapot:  Barnard: Kuolema kirsikankukkain aikaan, Christie: Särkyneen peilin arvoitus, sekä Christie: Ki...